Kotka (kaupunki)

Kotka on Suomen kaupunki Kymenlaakson maakunnan eteläosassa Suomenlahden rannalla. Se on Kouvolan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Kotka on merkittävä satama- ja teollisuuskaupunki ja myös monipuolinen koulu- ja kulttuurikaupunki. Kaupungin asukasluku oli 50 640[2] henkeä 2022-12-3131. joulukuuta 2022. Kotkan naapurikunnat ovat Hamina, Kouvola ja Pyhtää. Seutukuntajaossa Kotka kuuluu Kotkan–Haminan seutukuntaan.

Kotka

vaakuna

sijainti

Yleisnäkymä Kotkansaaresta.
Yleisnäkymä Kotkansaaresta.
Sijainti 60°28′2.3″N, 026°56′45″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kotka-Haminan seutukunta
Kuntanumero 285
Hallinnollinen keskus Kotkan keskustaajama
Perustettu 1879
Kuntaliitokset Haapasaari (1974)
Karhula (1977)
Kymi (1977)
Pinta-ala ilman merialueita 277,77 km²
239:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 949,76 km²
121:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 271,95 km²
– sisävesi 5,82 km²
– meri 671,99 km²
Väkiluku 50 640
21:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 186,2 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,1 %
– 15–64-v. 59,2 %
– yli 64-v. 27,7 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 89,6 %
– ruotsinkielisiä 1,0 %
– muut 9,4 %
Kunnallisvero 22,00 %
19:nneksi suurin 2022 [5]
Kaupunginjohtaja Esa Sirviö[6]
Kotkan kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2021–2025[7]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD
 • Kesk.
 • RKP
16
12
11
5
4
1
1
1
www.kotka.fi

Kotkan historia liittyy emäpitäjänsä Kymin historiaan. Pyhtääseen kuulunut Kyminkartanon kappeli rakennettiin noin vuonna 1440. Kymin seurakunta itsenäistyi vuonna 1642. Kaupungistumisen myötä Kymistä erotettiin ensin Kotkan kaupunki vuonna 1879 ja Karhulan kauppala vuonna 1951. Vuoden 1977 kuntaliitoksessa Kotkan kaupunki laajeni käsittämään lähes kaikki eri aikoina Kymiin kuuluneet alueet.

Maantiede

Kotkan keskusta sijaitsee Kotkansaarella. Toinen tärkeä keskus on entisen Kymin pitäjän kirkonkylä ja Karhulan kauppalan keskusta, joka nykyisin kuuluu Karhulan ja Helilän kaupunginosiin. Merkittävimmät kerrostalolähiöt ovat Karhuvuori lännessä ja Sunila idässä. Kotkan keskustaajama on jaettu asemakaavallisiin kaupunginosiin. Keskustaajaman ulkopuolella on maaseutumaisia pääosin kaavoittamattomia kyliä. Kotkan maapinta-ala on 277,77 neliökilometriä, josta 5,82 neliökilometriä on sisävesistöjä. Meripinta-ala on 671,99 neliökilometriä.[1]

Kotkan kaupunkikuvalle on tyypillistä rikkonainen Suomenlahden rannikko saaristoineen ja Kymijoen suuhaarat. Saarista ovat suurimmat Mussalo, Kirkonmaa, Kuutsalo ja Kotkansaari. Suomenlahden ulkosaaristossa on Haapasaaren saaristo. Hovinsaari ja Kolkansaari ovat Kymijoen suuhaarojen välistä mereen työntyviä niemiä, joita voidaan pitää myös saarina, koska Kymijoki erottaa ne mantereesta.

Kymijoki virtaa mereen kolmena haarana kaupungin alueella, lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaara, Huumanhaara ja Korkeakoskenhaara. Hovinsaari jää Langinkosken- ja Huumanhaaran väliin ja Kolkansaari Huuman- ja Korkeakoskenhaaran väliin. Kymijoessa on Kotkan alueella useita koskialueita. Suurimmat vapaana virtaavat kosket ovat Pernoonkosket, Langinkoski, Siikakoski ja Kultaankosket. Vesivoimalaitokset on rakennettu Korkeakoskeen ja Koivukoskeen.

Kotkassa on ainoastaan kaksi pientä, noin yhden kilometrin halkaisijaltaan olevaa järveä ja joitakin noin 300 metriä halkaisijaltaan olevia lampia. Laajakoskenjärvi Kymijoen Pernoonhaaran vieressä on alun perin ollut joenpoukama. Laajakosken perkauksen ja oikaisun ja siitä johtuneen vedenpinnan laskun seurauksena sen erottaa joesta nykyään kapea kannas. Rapakivenjärvi Kotkan ja Kouvolan rajalla on lähes umpeenkasvanut järvi, joka sijaitsee nykyiseen Nummenjokeen johtaneen muinaisen Kymijoen haaran varrella. Laajakoskenjärvi ja Rapakivenjärvi kuuluvat Natura 2000 -alueisiin.

Kotkan korkein kohta on lähellä Haminan rajaa sijaitseva Suurivuori, jonka korkeus on 87 metriä merenpinnasta. Muita korkeita kohtia ovat Kymin lentokentän seutu (noin 72 metriä) ja Pernoon Haukkavuori (69,1 metriä). Kallioperä on suurimmaksi osaksi rapakiveä. Kymijoen itäpuolella kulkee osin katkonainen pitkittäisharju. Kymijoen ja Nummenjoen varrella on tasaista savikkoa ja entisiä suoalueita, jotka on raivattu pelloiksi. Luonnontilaisista suoalueista merkittävin on lähellä Pyhtään rajaa sijaitseva Mustanjärvensuo, joka kuuluu Valkmusan kansallispuistoon.

Ilmasto

Ilmastoon vaikuttaa erityisesti rannikon tuntumassa Suomenlahti, jonka seurauksena kaupungin eteläosissa on meri-ilmaston piirteitä. Kaupungin pohjoisosissa ilmasto on jo huomattavasti mantereisempi.

Kotkan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,7 −2,6 0,7 5,9 12,5 17,4 21,0 20,0 15,0 8,7 4,1 1,0 ka. 8,5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −6,1 −7,5 −4,8 0,2 5,8 11,1 14,9 14,4 10,3 5,0 0,7 −2,9 ka. 3,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −3,9 −5,0 −2,1 2,7 8,8 13,9 17,7 17,0 12,5 6,9 2,4 −1,0 ka. 5,8
Sademäärä (mm) 45 40 33 28 35 52 47 59 58 68 60 53 Σ 578
Sadepäivät (d) 11 10 8 7 6 8 7 8 9 11 12 12 Σ 109
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,7
−6,1
−2,6
−7,5
0,7
−4,8
5,9
0,2
12,5
5,8
17,4
11,1
21,0
14,9
20,0
14,4
15,0
10,3
8,7
5,0
4,1
0,7
1,0
−2,9
S
a
d
a
n
t
a		 45
40
33
28
35
52
47
59
58
68
60
53


Historia

Kotkan kaupungin nimi juontuu Kotkansaaresta. Saaren nimen nimi tullee siitä, että siellä on pesinyt merikotkia.[8]

Esihistoria
Hiidenkiuas Höyterinpohjan alueella.

Nykyisen Kotkan alueen varhaisimmat asuinpaikat kuuluvat kivikauden aikaiseen kampakeraamiseen kulttuuriin. Merenpinta on ollut tällöin noin 20 metriä nykyistä korkeammalla ja nykyiset Kotkan alueella olevat Kymijoen ja Nummenjoen varret ovat olleet merenlahtia. Asuinpaikkoja on löydetty näiden muinaislahtien rannoilta Laajakoskelta, Juurikorvesta ja Ylänummelta.

Myöhempään vasarakirveskulttuuriin kuulunut asuinpaikka on löydetty Juurikorvesta ja kulttuuriin kuuluneita irtolöytöjä myös muualta. Pronssikautisia röykkiöhautoja eli hiidenkiukaita tunnetaan merkittävä ryhmä Östringinlahden Höyterinpohjan alueelta Itärannan ja Kaarniemen välillä. Alueella on myös Suomessa harvinaisia pronssikautisia tai pronssi- ja rautakauden vaihteen aikaisia laivan- tai veneenmuotoisia kivilatomuksia. Eräs alueen hautaröykkiöistä on ajoitettu varhaisrautakaudelle.

Kuutsalon ja Kirkonmaan välisen salmen itäistä suuta on joskus arveltu viikinkien idäntien yöpymissatamaksi.[9] Tiutisen vieressä sijaitseva Pirköyrin saari on toiminut mahdollisesti jo viikinkiajalla kauppapaikkana. Itämeren alueen jouduttua 1100-luvun loppupuolelta lähtien saksalaisten hansakauppiaiden valtaan Suomenlahden pohjoisrannikon kauppayhteydet etelään vilkastuivat.[10]

Keskiaika

Varhaiskeskiajalla vilkastunut kaupankäynti ja Kymijoen lohi- ja siikakosket aiheuttivat Kymijoen suualueelle voimakasta uudisasutustoimintaa. Kymijoen suualueiden merkittävän asutuskauden katsotaan alkaneen 1200-luvun alkupuolella. Paikan- ja henkilönnimien perusteella alueelle muuttanut väestö oli suurimmaksi osaksi hämäläisperäistä, mutta joukossa on ollut myös savolaista ja karjalaista väestöä. Viipurin linnan rakentamisen jälkeen 1293 Kymijoen suualue tuli liitetyksi Ruotsin valtapiiriin ja Viipurin linnalääniin. Alueen ruotsinkielisen asutuksen syntyminen on ajoitettu 1300-luvun alkupuolelle, jolloin saaristoon ja rannikolle muutti ruotsalaisia uudisasukkaita. Tallinnan saksalaisten hansakauppiaiden oikeus käydä vapaata kauppaa Kymijoen ja Nummenjoen suualueilla rajoittui vuonna 1336, jolloin Viipurin linnanpäällikkö Pietari Joninpoika myönsi heille oikeuden käydä kauppaa Viipurissa, Virolahdella ja Vehkalahdella.

Kymijoen suualueelle syntyi noin vuonna 1350 Kyminkartano, jonka Ruotsin valtakunnan drotsi Bo Joninpoika Grip lahjoitti vuonna 1380 Vadstenan luostarille. Kartanon yhteyteen rakennettiin noin vuonna 1440 Pyhtääseen kuulunut Kyminkartanon kappeli. Kartano siirtyi Kustaa Vaasan aikana 1556 kuninkaankartanoksi ja siitä tuli Kymenkartanon läänin voutikunnan hallintokeskus.

Kymin pitäjä

Kymi itsenäistyi omaksi seurakunnaksi Pyhtään itäosasta vuonna 1642. Kymiin liitettiin kyliä myös Vehkalahden länsiosista eli Kymijoen Pernoonhaaran, Koivukoskenhaaran ja Huumanhaaran itäpuolelta. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Kyminkartanon kappelin paikalle. Tämä puukirkko oli 1720-luvulle tultaessa huonokuntoinen, jolloin uusi kirkko päätettiin rakentaa Helilään. Helilästä kasvoi myöhemmin Karhulan kauppalan keskusta.

Ruotsinsalmen linnoituskaupunki
Pyhän Nikolaoksen kirkko.

Kustaa III:n sodan ja siihen kuuluneiden Ruotsinsalmen meritaistelujen jälkeen venäläiset rakensivat 1790-luvulla Kymin alueelle Ruotsinsalmen–Kyminlinnan kaksoislinnoituksen Svartholman ja Viaporin vastineeksi. Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluivat Fort Katarina Kotkansaarella, Fort Elisabeth Varissaaressa ja Fort Slava Kukourin saarella sekä pienempiä linnakkeita lähisaarilla. Kotkansaaren itäosaan perustettiin satama ja varsinainen linnoituskaupunki kasarmeineen ja varastoineen rakennettiin saaren sisäosaan.[11]

Mantereen puolelle rakennettiin Kyminlinna vanhan Kyminkartanon alueelle paikkaan, jossa Alinen Viipurintie eli Suuri Rantatie ylittää Kymijoen Langinkosken- ja Huumanhaaran. Ensimmäistä niin sanottua Suvorovin linnoitusta laajennettiin vuodesta 1803 lähtien käsittämään koko Hovinsaaren pohjoisosa.

Linnoituskaupungin väestö oli pääosin ortodoksisia venäläisiä, kohoten parhaimmillaan noin kahdeksaan tuhanteen, mikä oli suunnilleen saman verran kuin Suomen pääkaupungissa Turussa. Kymin pitäjän luterilainen väestö oli samaan aikaan noin 2 200. Linnoitukset menettivät kuitenkin pian sotilaallisen merkityksensä Venäjän ja Ruotsin rajan siirryttyä Suomen sodassa vuonna 1809 Kymijoelta Tornionjokeen. Tämän seurauksena keisari Aleksanteri I alensi Ruotsinsalmen toisen luokan linnoitukseksi ja torjui anomuksen kaupungin perustamiseksi. Ruotsinsalmen linnoituskaupunki alkoi tyhjentyä, ja sinne jäi vain muutamia satoja asukkaita. Monet venäläiskauppiaat, kuten Sinebrychoff, siirtyivät muun muassa Helsinkiin. Krimin sodassa vuonna 1855 brittiläis-ranskalainen laivasto tuhosi merilinnoitukset ja linnoituskaupunki tuhoutui suurimmaksi osaksi tulipalossa. Nykypäivään on parhaiten säilynyt ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko vuodelta 1801 sekä linnoituksista Kyminlinna, joka ei sijaintinsa vuoksi joutunut sotatoimien kohteeksi.

Teollistuminen
Kotkan saha vuonna 1910

Korkeakosken länsirannalla tiedetään olleen Kyminkartanon jauhomylly jo ainakin 1550-luvulla ja sinne rakennettiin myös sahamylly vuonna 1563. Korkeakosken jokihaaran alajuoksulle Helilään perustettiin 1560-luvulla kruunun laivanveistämö.

Sahateollisuuden voimakas kasvu 1870-luvun alkupuolella johti lukuisien höyrysahojen perustamiseen Kymissä. Kymijoen suulla sijainnut alue oli otollinen sahateollisuudelle, koska jokea pitkin saattoi uittaa puutavaraa Päijänteeltä ja Saimaalta asti ja Kymijoki oli luonnollinen paikka sahojen perustamiselle. Ensimmäisen höyrysahan rakennuttivat Kotkansaaren itäosaan yhteisesti Carl Henrik Ahlqvist ja Johan Friedrich Hackman. Vuonna 1871 valmistunutta sahaa alettiin kutsua uusien sahojen rakentamisen myötä Vanhaksi sahaksi. Vuonna 1872 norjalainen yhtiö W. Gutzeit & Co perusti Kotkansaaren itäosaan sahan, joka oli valmistuessaan Suomen suurin. Sahaa nimitettiin myöhemmin Norjan sahaksi, koska siellä työskenteli paljon norjalaisia, joista Gutzeit piti hyvää huolta. Hän rakennutti heille oman koulun ja kaupan sekä järjesti hyvät asumisolot ja korotti palkkoja. Gutzeitin kiinnostus purjehtimiseen näkyi siinä, että Gutzeitin järjestämistä tapahtumisisista suurin osa oli purjehdukseen liittyviä. Gutzeit perusti myös lasitehtaita, konepajoja ja tiilitehtaita. Vuoteen 1876 mennessä Kymissä oli yhdeksän höyrysahaa, esimerkkeinä Norjan saha, Vanha saha, Hallan, Karhulan, Hovinsaaren, Jumalniemen ja Sunilan saha. Niiden ympärille syntyi nopeasti muuta teollisuutta. Teollistumisen myötä Kymin väkiluku alkoi nousta voimakkaasti. Vuonna 1870 se oli noin 3 200 henkeä, mutta vuosikymmenen loppupuolella noin 5 000, joista Kotkansaarella asui noin 1 000 asukasta. Ruotsinsalmen linnoituskaupungin raunioille alkoi muodostua uudelleen kaupunkimainen yhteisö.

Kotkan kaupunki

Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti antoi 16. huhtikuuta 1878 julistuksen kaupungin perustamisesta Kotkan saarelle Kymin pitäjästä,[12] joten vuonna 1879 Kotkansaari ja Hovinsaaren eteläosat irrotettiin Kymin kunnasta ja perustettiin Kotkan kaupunki, joka sai meri- ja tapulikaupungin oikeudet. Kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1878 katuverkosto laadittiin pääpiirteissään samansuuntaiseksi linnoituskaupungin katujen kanssa. Kaava laadittiin silloin yleisesti käytössä olleeksi ruutukaavaksi. Kouvola-Kotka -rautatien valmistuminen vuonna 1890 vahvisti Kotkan kehitystä alueensa merkittävimmäksi teollisuus- ja satamakaupungiksi ohi Haminan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 perustettiin uusi Kymen lääni, jonka väliaikainen pääkaupunki Kotka hetken oli. Kotkan kaupungin vaakunan suunnitteli Olof Eriksson vuonna 1957.

Karhulan kauppala
Karhulan Hovi

1950-luvun alussa Kymi oli suurkunta, jonka hallintoa ja rakennustoimintaa ei pystytty enää hoitamaan maalaiskuntien lainsäädännön mukaan. Vuonna 1951 Kymin teollisuustaajamista muodostettiin Karhulan kauppala, maaseutukylien jäädessä edelleen maalaiskunnaksi. Kauppalaan liitettiin Kymin kunnan keskeiset alueet; kirkonkylä Helilä sekä Karhulanniemen, Sunilan ja Korkeakosken teollisuusalueet. Alvar Aallon suunnittelema Sunilan asuntoalue oli alun perin kaavoituksella muuhun kuntakokonaisuuteen liittymätön alue Kymissä. Otto-Iivari Meurmannin luomassa Karhulan kauppalan ensimmäisessä yleiskaavassa vuodelta 1955 pyrittiin kokoamaan kylätaajamia kauppalan asumalähiöiksi ja luomaan Helilästä liikekeskusta.

Kartta Kotkan alue- ja kuntaliitoksista.

Kotkan alueellinen laajeneminen

Kotkan kaupungin alue käsitti alun perin vain Kotkansaaren ja Hovinsaaren eteläisimmän osan. Nopeasti kasvava kaupunki tarvitsi lisää maata ja jo vuonna 1884 Kotkaan liitettiin Hovinsaari suurimmaksi osaksi ja Hietanen. Hovinsaaren pohjoisosa eli Kyminlinna liitettiin Kotkaan vuonna 1948. Vuonna 1954 Kymin länsiosista liitettiin kaupunkiin laaja alue, joka käsitti muun muassa Mussalon saaren sekä Ruonalan, Lankilan ja Sutelan kylät. Alueella on nykyisin myös Karhuvuoren ja Aittakorven kaupunginosat. Vuonna 1965 kaupunkiin liitettiin Karhulan kauppalasta Tiutisen saari.[13] Haapasaaren kunta, joka oli irtautunut Kymistä 1913 ja joka oli 1970-luvulla ollut asukasluvultaan Suomen pienin kunta, liitettiin Kotkaan vuonna 1974. Kotkan, Karhulan ja Kymin kuntaliitoksessa vuonna 1977 kaupunki laajeni käsittämään pääosin kaikki eri aikoina Kymiin kuuluneet alueet.[14]

Politiikka
Kotkan kirkko
Erkki Huttusen suunnittelema Kotkan kaupungintalo valmistui vuonna 1934.

Kotkan kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupungin asukkaiden joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa valitsema kaupunginvaltuusto. Kotkan kaupunginvaltuustossa on 51 jäsentä, jotka valitsevat 13-jäsenisen kaupunginhallituksen ja lautakunnat. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii kokoomuksen Pasi Hirvonen[15] ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana SDP:n Sami Virtanen.[16] Kaupunginjohtajana toimii Esa Sirviö. Kotkassa toimii myös nuorisovaltuusto, jolla on edustajansa eri lautakunnissa.

Väestö

Kotkan asukasluku oli 50 640 asukasta[2] 2022-12-3131. joulukuuta 2022 ja asukastiheys 186,2 asukasta neliökilometrillä. Vuoden 2006 lopulla asukkaista oli suomenkielisiä 52 131 (95,5 %) ja ruotsinkielisiä 579 (1,1 %). Muiden kielten puhujien määrä oli 1 897 (3,5 %). Ulkomaan kansalaisia Kotkassa asui 1 582 (2,9 %). Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut nopeasti 1990- ja 2000-luvuilla, vielä vuonna 1990 se oli vain 0,3 % väestöstä.[17] Nykyisen Kotkan alueen asukasluku oli suurimmillaan noin 62 000 henkeä 1970-luvun puolivälissä hieman ennen suurta kuntaliitosta. 1970-luvun lopulta alkoi väestökato, jota kesti 1990-luvun lopulle. Muuttoliike suuntautui erityisesti pääkaupunkiseudulle. 2000-luvulla asukasluku pysyi suunnilleen ennallaan. Vuodesta 2013 alkaen Kotka on kuitenkin jälleen kokenut väestökatoa,[18] joka kasvaneen muuttotappion takia syveni voimakkaasti 2020-luvun alussa.[19]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kotkan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 60 752
1985
  
 58 956
1990
  
 56 634
1995
  
 55 903
2000
  
 54 846
2005
  
 54 838
2010
  
 54 824
2015
  
 54 319
2020
  
 52 096
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Taajamat

Vuoden 2018 lopussa Kotkassa oli 52 883 asukasta, joista 51 410 asui taajamissa, 920 haja-asutusalueilla ja 553:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kotkan taajama-aste on 98,2 %.[20] Kotkan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[21]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2018)
1Kotkan keskustaajama*51 088
2Halla-Tiutinen322

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kotkan keskustaajama ulottuu pieniltä osin myös Haminan kaupungin alueelle.[22]

Tunnettuja kotkalaisia ja Kotkassa syntyneitä

Seurakunnat
Kotkan helluntaikirkko heinäkuussa 2011.
Kotkan vapaakirkko heinäkuussa 2011.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kotkassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kotkassa toimivat Karhulan helluntaiseurakunta ja Kotkan helluntaiseurakunta.[24]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kotkan alueella toimii Kotkan ortodoksinen seurakunta.[25]

Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Luterilainen Siilas-seurakunta kokoontuu Kotkan Karhulassa.[26]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kotkan kaupungin nykyisellä alueella.[23]

  • Kotkan seurakunta (yhdistetty Kymin ja Langinkosken seurakuntien kanssa Kotka-Kymin seurakunnaksi 2017)
  • Kymin seurakunta (yhdistetty Kotkan ja Langinkosken seurakuntien kanssa Kotka-Kymin seurakunnaksi 2017)
  • Langinkosken seurakunta (yhdistetty Kotkan ja Kymin seurakuntien kanssa Kotka-Kymin seurakunnaksi 2017)

Talous
Karhula Osakeyhtiön pääkonttori

Kotkan kolme suurinta työnantajaa vuonna 2018 olivat Kotkan kaupunki, Kymsote ja Steveco.[27] Suurimmat elinkeinot vuonna 2004 olivat yhteiskunnalliset palvelut (31,7 %) ja teollisuus (21,9 %).[28] Vuonna 2006 kaupungin kokonaismenot olivat hieman yli 370 miljoonaa euroa ja kunnallisverotuloja kertyi 141,3 milj. euroa tuloveroprosentin ollessa 18,75 %.[29] Koronapandemian vuonna 2020 kokonaismenot olivat 424,3 miljoonaa, kunnallisverotuloja kertyi 225,3 miljoonaa euroa ja tuloveroprosentti oli 21,5%.[30]

Kotkan työttömyysaste oli vuoden 2015 lopussa 22,2 prosenttia, mikä on eräs Suomen korkeimpia ja suurin maan kaupungeista.[31] Vuoden 2022 alussa Kotkan työttömyysaste oli 13,9 %, mikä oli Kaakkois-Suomen kunnista Rautjärven jälkeen toiseksi korkein luku.[32]

Suurimmat työnantajat

Kotkan kaupungin suurimmat työnantajat 2018.[27]

Työnantaja Työntekijöitä
Kotkan kaupunki3 300
Kymsote5 600 (myös muualla Kymenlaaksossa)
Steveco700
Sulzer Pumps450
Jakelusuora380
Kotkamills350

Paperiteollisuus
Kotkamills

Kotkassa on toiminut kaksi paperitehdasta, yksi kartonkitehdas ja kaksi sellutehdasta.

Infrastruktuuri

Kaupungin energiayhtiö Kotkan Energia tuottaa 60 % energiastaan uusiutuvista energianlähteistä. Yli puolet kotkalaisista kiinteistöistä lämmitetään Kotkan Energian tuottamalla ja jakelemalla kaukolämmöllä.

Vesihuollosta vastaa Kymen Vesi, jolla on jätevedenpuhdistamo Mussalossa.[33] Asuinkiinteistöjen jätteiden kuljetuksesta vastaa Kymenlaakson Jäte Oy.[34] Lajiteltuja jätteitä voi toimittaa Jumalniemen jäteasemalle ja Kotkansaaren kierrätysasemalle.[35]

Liikenne

Kotkasta on vuonna 1890 valmistunut rautatieyhteys Kouvolaan. Kotkan rautatieasema sijaitsee osoitteessa Kotkantie 1. Junien pääteasema Kotkan Satama sijaitsee Tornatorintiellä. Juna kulkee Kotkasta Kouvolaan, josta on vaihtoyhteydet eri suuntiin.

Yhteysalukset Otava ja Tekla liikennöivät Kotkan Kuusisen satamasta Itäisen Suomenlahden saaristoon, muun muassa Pyhtään Kaunissaareen. Lisäksi Sapokanlahden laiturista lähtee monenlaisia aluksia, vesibusseja ja taxi-veneitä saaristoon. Monille saarille järjestetään myös teemaristeilyjä.

Kymin lentokenttä on pienkonekenttä kaupungin pohjoisosissa.

Kaupunki sijaitsee valtatien 7, E18 varrella, jonka kautta etäisyys Helsinkiin on noin 130 kilometriä. Paikallis­liikennettä Kotkassa hoitaa nykyisin vain Pohjolan Liikenne, joka osti ensin Karhulanpuoleisen linja-autoliikenteen Onni Vilkas Oy:ltä Onni Vilkkaan kuoltua ja sitten Mussalo-Karhuvuoren liikenneoikeudet marraskuussa 2007 Jyrkilä-liikenneyhtiöltä, joka jatkaa kuitenkin tilausmatka-liikenneyhtiönä.[36] Palvelulinjoja sekä seutu- ja kaukoliikenteen vakiovuoroja Kotkassa ajavat lisäksi Savonlinja-Yhtiöt, Henkilöliikenne Heino Oy sekä Liikenne Vuorela.

Satamat
Mussalon satamaa.
Katariinan meripuisto

Kotkan satama yhdistyi vuonna 2011 Haminan sataman kanssa Hamina-Kotkan satamaksi, joka on Suomen suurin yleissatama. Kotkan satama oli jo ennen yhdistymistään yleissatamista Suomen suurin vientisatama.

HaminaKotka Sataman osakeyhtiöön kuuluvat satamat Kotkan alueella:

  • Mussalon satama. Mussalon satamassa on irtolasti-, neste- ja konttiterminaalit sekä laaja logistiikka-alue.
  • Kantasatama. Kantasatama on monitoimisatama, joka on keskittynyt pääasiassa lolo-tyyppiseen liikenteeseen. Satama on jaettu kaupalliseen ja kulttuurisatamaan. Kantasatamassa sijaitsee Merikeskus Vellamo, jossa toimivat muun muassa Suomen merimuseo ja Kymenlaakson museo. Merikeskus Vellamon vieressä on laiturissa jäänmurtaja Tarmo. Kantasataman alueella sijaitsee myös Suomen Puuvenekeskus. Tapahtumakeskus Satama Areenan ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin uuden kampuksen rakennustyöt alkoivat Kantasataman alueella kesällä 2021. Uusi tapahtumakeskus valmistuu kesällä 2023.
  • Hietanen. Hietanen on keskittynyt roro-liikenteeseen. Hietasen sataman merkitys Kotkassa on lisääntynyt voimakkaasti Venäjälle suuntautuvan henkilöautojen transitoliikenteen kasvun myötä.
  • Hietanen Etelä (Puolanlaituri)

Kotkassa on lisäksi muita kuin HaminaKotka Sataman osakeyhtiöön kuuluvia satamia:

Entisen Puistolan öljysataman alueella sijaitsee nykyisin Katariinan meripuisto.

Koulutus
Hovinsaaren koulu
Ruotsinsalmi

Kotkassa sijaitsee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kampus, joissa voi opiskella tekniikkaa, merenkulkua, sosiaali- ja terveysalaa, matkailua sekä liiketaloutta. Peruskouluja on 22 ja lukioita kolme. Kaupungissa on yksi ruotsinkielinen koulu, Kotka Svenska Samskola, jossa toimii peruskoulun luokkien 1–9 lisäksi lukio.

Korkeakoulut

Toiseen asteen oppilaitokset

Peruskoulut

Lakkautettuja kouluja

Kulttuuri
Kotkan Kantasatamassa 11. heinäkuuta 2008 avattu Merikeskus Vellamo.

Kymenlaaksossa toimivan sinfoniaorkesterin Kymi Sinfoniettan toinen pääkonserttitalo on Kotkan konserttitalo. Tunnettuja kotkalaisia kevyen ja rockmusiikin yhtyeitä ovat muun muassa Harmony Sisters, Sten's Stoned, Sydänmaa ja Ypö-Viis. Musiikin perusopetuksesta on jo vuodesta 1946 lähtien vastannut Kotkan-seudun musiikkiopisto, joka toimii Kotkan lisäksi neljän lähikunnan alueella.

Kotkan kaupunginteatterin historia alkaa Kotkan Työväenteatterin perustamisesta vuonna 1908. Merkittäviä museoita ovat Suomen merimuseo ja Kymenlaakson museo, jotka siirtyivät heinäkuussa 2008 Kotkan Kantasatamassa sijaitsevaan Merikeskus Vellamoon.

Tapahtumat
  • Kotkan meripäivät on järjestetty vuodesta 1962. Meriaiheinen tapahtuma järjestetään heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Se on nykyisin yleisömäärältään Suomen kolmanneksi suurin festivaalitapahtuma.
  • Kotkan urkuviikko on vuosittain järjestettävä urkujen soiton opetusta ja konsertteja sisältävä tapahtuma. Järjestäjinä ovat Kotkan seurakunta, Kotkan kaupunki ja Sibelius-Akatemia.
  • Kotkan kansainvälinen urkukilpailu on Kotkan kulttuuriasiainkeskuksen, Kotkan seurakunnan ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston noin viiden vuoden välein järjestämä nuorille urkureille tarkoitettu kilpailu.
  • Kymijoen Lohisoitto, klassiseen musiikkiin painottuva viisipäiväinen musiikkitapahtuma kesäkuussa.
  • Aaltoja! Valoa ja ääntä Kotkassa -kaupunkifestivaali järjestettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2021. Festivaali tuo valo- ja äänitaideteoksia Kotkaan.
  • Kotkan kalamarkkinat, kahdesti vuodessa Sapokan rannassa järjestettävä markkinatapahtuma.

Nähtävyydet
Sibeliuksenpuisto Kotkan keskustassa

Kotkansaarella sijaitsevat Merikeskus Vellamo Kantasatamassa ja sen laiturissa museojäänmurtaja Tarmo. Puistoista kuuluisin on Sapokan vesipuisto, joka on useasti palkittu viheralue. Sapokanlahden rannalla sijaitsee myös Maretarium, joka on vuonna 2002 valmistunut suomalaisten kalojen akvaariotalo. Kotkansaaren eteläisimmässä kärjessä sijaitseva Katariinan meripuisto on yli 20 hehtaarin suuruinen puisto- ja virkistysalue. Öljysatamasta merelliseksi kansanpuistoksi vähitellen kasvanut Katariinan Meripuisto on erittäin monipuolinen toimintapuisto kaiken ikäisille. Kymijoen varrella sijaitseva Koskipuisto on Kotkan uusin vesiaiheinen puisto.

Kotkan veistospromenadi on kokoelma nykykuvanveistäjien teoksia, joista pääosa sijaitsee Keskuskadun lehmusbulevardilla, mutta kokoelma on laajentunut myös ympäröiviin puistoihin ja katuihin. Veistospromenadille on hankittu uusia teoksia lähes vuosittain.

Kotkan kaupunkipuistot saivat vuonna 2019 kunniamaininnan Euroopan neuvoston maisemapalkinto -kilpailussa.[38]

Kotkansaaren kirkkoja ovat Kotkan kirkko, vuonna 1898 valmistunut uusgoottilainen punatiilikirkko sekä Pyhän Nikolaoksen kirkko, joka on Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkko ja Kotkan vanhin kivirakennus. Haukkavuoren näkötorni on alun perin ollut vesitorni.

Kymin kirkko on vuonna 1850 valmistunut Kotkan alueen vanhin luterilainen kirkko. Uusklassista arkkitehtuuria edustava kirkko sijaitsee Helilän kaupunginosassa. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja ja luonnonsuojelualue sijaitsevat Kymijoen Langinkoskenhaaran suualueella. Kyminlinna ja Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluvat linnakkeet kuuluvat Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmään.

Teollisuushistoriaa ja siihen liittyvää arkkitehtuuria edustavat A. Ahlström Oy:n Karhulan Teollisuuspuisto Karhulassa, joka on Suomen valtakunnallisesti merkittävimpiä teollisuus- ja rakennushistoriallisia ympäristökokonaisuuksia, sekä Sunilan sulfaattisellutehdas ja asuinalue Sunilassa (Alvar Aalto).

Ruokakulttuuri

Kotkan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hailiserpa, silakkaserpa, lohisoppa, punsa, lanttujyrköt ja ryynipiirakka.[39] Uppopaistettuja munkkipossuja eli possoja pidetään myös kotkalaisina perinneleivonnaisina.[40][41]

Urheilu ja liikunta

Kotkan merkittävimmät yleisurheilukentät ovat Karhulan keskuskenttä Karhulassa ja Puistolan urheilukenttä Kotkansaarella Katariinan kaupunginosassa. Kaupungissa on kaksi uimahallia, Uimala Katariina Kotkansaarella Katariinassa ja Karhulan uimahalli. Katariinan uimalaan kuuluu myös 50-metrinen maauimala, joka on auki kesäkuukausina. Arto Tolsa Areena on erityisesti jalkapallolle tarkoitettu stadion Kotkansaarella Uimala Katariinan vieressä.

Jääkiekkoa ja taitoluistelua varten on käytössä Kotkan jäähalli Rauhalassa ja sen vieressä oleva harjoitushalli. Ruonalan urheiluhalli toimii harjoitushallina useille eri lajeille (muun muassa jalkapallo). Monille sisäurheilulajeille on käytössä Steveco-areena Karhuvuoressa (erityisesti koripallo). Aittakorvessa sijaitsevat keilahalli sekä Liikuntakeskus Kotka, jossa voi harjoittaa muun muassa squashia ja sulkapalloa.

Mussalossa on 18-väyläinen golfkenttä ja Koivulassa pienempi 6-väyläinen par 3 kenttä. Kymin lentokenttä toimii purjelentokeskuksena, ja sen lähistöllä on Kotkan moottoriurheilukeskus.

Urheiluseuroja

Ystävyyskaupungit

Kotkan kaupungilla on 10 ystävyyskaupunkia eri puolilta maailmaa. Lisäksi kaupungilla on yhteistyösopimuksia Pietarin ja Pohjois-Tallinnan kaupunginosan kanssa. Myös koulutusalalla on yhteistyösopimuksia Viipurin, Pietarin, ja Tallinnan oppilaitosten kanssa.[42]

Katso myös

Lähteet
  • Useita kirjoittajia: Kymin historia 1. Kymin kunta, seurakunta ja Karhulan kauppala, 1960.
  • Kallio, Veikko: Kymin historia 2. WSOY, 1990. ISBN 952-90-2478-9.
  • Useita kirjoittajia: Kotkan historia 1. Suomen Punaisen Ristin Kymen piirihallitus, 1953.
  • Useita kirjoittajia: Kotkan historia 2. Suomen Punaisen Ristin Kymen piirihallitus, 1955.
  • Vangonen, Galina: Aarteita arkistosta – Ruotsinsalmi kartoissa ja piirustuksissa. Teoksessa Rakennettu ranta – Ruotsinsalmesta Kotkan satamaan. Toimittanut Vesa Alén, Elvi Ikonen, Marita Kykyri, Ari Ryökkynen & Galina Vangonen. Kymenlaakson museo, Kotka 2013; s. 7–37.

Viitteet
  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Kotkan uusi kaupunginjohtaja Esa Sirviö: ”Tunnelma on tosi hyvä ja osittain yllättynytkin” - Kymen Sanomat kymensanomat.fi. Viitattu 17.3.2018.
  7. Kuntavaalit 2021 – Kotka Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 4.8.2021.
  8. Paikkala, Sirkka (toim.): Suomalainen paikannimikirja – Kuvaton PDF-julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2019.
  9. Kymin historia 1 s. 91
  10. Kymin historia 1
  11. Vangonen 2013, s. 12–13.
  12. Kotkan synty ja kasvu Kotkan kaupunki. Arkistoitu 20.5.2015. Viitattu 31.12.2007.
  13. Veikko Kallio: Kymin historia 2, s. 435. WSOY, 1990. ISBN 952-90-2478-9.
  14. Kymi 20.7.2009. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 6.11.2009.
  15. Kaupunginvaltuusto Kotkan kaupunki. Viitattu 30.10.2021.
  16. Kaupunginhallitus Kotkan kaupunki. Viitattu 30.10.2021.
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2017 1.1.2018. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 6.3.2019.
  18. Väestökato kiihtyy Kotkassa ja Haminassa, väkiluku lisääntyi vain viidellä postinumeroalueella – Parhaiten menee Haminan Sivatissa, heikoimmin Onkamaalla kymensanomat.fi.
  19. Kotkan muuttotappiot ovat huomattavan suuret, Haminan muuttotappiot ovat pienentyneet – Eniten Kotkaan on muuttanut ihmisiä Kouvolasta, Helsingistä ja Haminasta kymensanomat.fi.
  20. Taajama-aste alueittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  23. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  24. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  25. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kotkan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. Kotka Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.12.2022.
  27. Kotkan pyöräliikenteen kehittämissuunnitelma Kotkan kaupunki. 2020. Viitattu 24.2.2022.
  28. Elinkeinorakenne Kotkan kaupunki. Arkistoitu 12.5.2014. Viitattu 4.1.2008.
  29. Kaupungin talous ja verotus Kotkan kaupunki. Arkistoitu 12.5.2014. Viitattu 4.1.2008.
  30. Tilinpäätös 2020 Kotka. Viitattu 25.2.2022.
  31. http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/01/27/Kotkan%20työttömyys%20hyppäsi%20ennätyslukemiin/2016320220319/4 (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. Kaakkois-suomi: Työllisyyskatsaus TE-palvelut. Tammikuu 2022. Viitattu 24.2.2022.
  33. Kaupungin ilmastoteot Kotka. Viitattu 25.2.2022.
  34. Jätehuolto Kotka. Viitattu 25.2.2022.
  35. Kotkan jäteasemat Kymenlaakson jäte. Viitattu 25.2.2022.
  36. Jyrkilä Oy – Uutiset Jyrkilä Oy. Viitattu 2.1.2008.
  37. Kotka, Sapokka – Vierassatamat vierassatamat.fi. Viitattu 14.4.2014.
  38. Miina Sillanpää: Kotkan puistoille kunniamaininta Euroopasta Yle.fi, uutiset. 18.10.2019. Viitattu 18.10.2019.
  39. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 100. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  40. Koivisto, Ilona: Posso on rakas, ohut ja rapea Yle Uutiset. 12.6.2014. Viitattu 20.2.2019.
  41. Mäenpää, Veikko: Kotkan tunnetuin herkku posso syntyy käsityönä Kymen Sanomat. 9.11.2016. Arkistoitu 7.4.2017. Viitattu 6.4.2017.
  42. Kansainvälinen toiminta Kotkan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 31.12.2007.

    Aiheesta muualla
    Kotka
    Kaupunginosat
    Kyliä
    Muita alueita
    Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2022)
    1. Helsinki 664 921 7. Jyväskylä 145 943 13. Lappeenranta 72 675 19. Porvoo 51 247 25. Järvenpää 45 632
    2. Espoo 305 179 8. Kuopio 122 590 14. Hämeenlinna 68 049 20. Salo 50 969 26. Nurmijärvi 44 437
    3. Tampere 249 060 9. Lahti 120 200 15. Vaasa 68 017 21. Kotka 50 640 27. Kirkkonummi 40 715
    4. Vantaa 242 917 10. Pori 83 242 16. Seinäjoki 65 306 22. Kokkola 48 039 28. Tuusula 40 383
    5. Oulu 211 858 11. Kouvola 79 434 17. Rovaniemi 64 535 23. Hyvinkää 46 789 29. Rauma 38 711
    6. Turku 197 917 12. Joensuu 77 521 18. Mikkeli 52 001 24. Lohja 45 786 30. Kerava 37 649

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.