Kotirauha

Kotirauha on Suomessa jokaiselle perustuslain 10 §:ssä[1] taattu oikeus olla toisten häiritsemättä siinä piirissä, joka voidaan katsoa hänen kodikseen. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen[2].

Kotirauhan rikkominen voi tekomuotona tapahtua monella eri tavalla. Esimerkiksi tunkeutuminen, kuten aidan yli kiipeäminen tai oven murtaminen. Myös meluaminen voi olla kotirauhan rikkomista.[3]

Kotirauhan rikkominen on melko yleinen rikos. Viime vuosina niitä tulee ilmi noin 3 000 kappaletta ja niitä selvitetään noin 1 000-1 500 kappaletta. Törkeitä kotirauhan rikkomisia tulee ilmi noin 300-400 kappaletta vuosittain.[4]

Kotirauhan rikkoja on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi[5]. Jos tapaus on kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi[6].

Perustuslain 10 §:n 3 momentin mukaan tavallisella lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Tämän nojalla esitutkintaviranomaisilla on tietyin edellytyksin oikeus suorittaa kotietsintöjä.

Kotirauha mainitaan Birger-jaarlin Edsöre-lainsäädännössä.