Koti ja Koulu

Koti ja Koulu oli Jyväskylässä vuosina 1864–1866 ilmestynyt kasvatusopillinen aikakauslehti. Se oli kaupungin ensimmäinen aikakausjulkaisu[1].

Lehden näytenumeron etusivu.

Vastikään perustetun Jyväskylän seminaarin johtajan Uno Cygnaeuksen ideoimaa lehteä toimittivat seminaarin uskonnon, suomen kielen ja historian lehtorit Nestor Järvinen, Jaako Länkelä ja Olai Wallin. Cygnaeus hankki sitä varten kaupunkiin ensimmäisen kirjapainon, kun F. M. Huhtin osti tammisaarelaisen pastori Odert Reuterin painon ja siirsi sen Jyväskylään. Alaotsikolla Sanomia lasten kasvattajille kerran viikossa julkaistun lehden pääsisältöä olivat kasvatustieteelliset artikkelit sekä kansanopetus- ja kansakouluolojen kuvaukset. Aikana, jolloin aikakaus- ja sanomalehden ero ei ollut vielä täysin selvä, se julkaisi myös Jyväskylän uutisia, maaseutukirjeitä sekä paljon ilmoituksia.[2]

Lehdelle tunnusomainen piirre olivat numerosta toiseen jatkuneet pitkät artikkelit. Niissä käsiteltiin muun muassa Jyväskylän seminaaria, Johann Heinrich Pestalozzin kasvatusperiaatteita, kansakoulua ja kansanopetuksen historiaa, varhaiskasvatusta ja lukemisen opettamista. Koti ja Koulu julkaisi myös Suomen opetusoloja käsitteleviä kirjeitä, joita pyydettiin lähettämään eri puolilta maata. Lehti edusti etupäässä cygnaeuslaisia näkemyksiä kansanopetuksesta, mutta korosti myös kodin merkitystä ja kannatti poikien ja tyttöjen yhteisopetusta. Lisäksi esiteltiin ulkomaiden kouluoloja, suomen kielen uudissanoja, opettajille hyödyllistä kirjallisuutta ja annettiin käytännön opetusneuvoja. Kieliasultaan Koti ja Koulu pyrki olemaan esimerkillinen.[3]

Aikansa muiden lehtien tavoin Koti ja Koulu oli kvarttokokoinen, nelisivuinen ja kaksipalstainen. Artikkelit veivät palstatilasta noin puolet ja uutiset, tiedotukset ja ilmoitukset yli neljänneksen. Jyväskylän-osasto käsitti toisinaan eräänlaisen pääkirjoituksen, tietoja kulttuuririennoista, säätilasta, markkinoista ja maataloustuotteiden myynnistä. Varsinaista uutisosastoa värikkäämpiä olivat kuulutukset ja ilmoitukset, jotka tarjosivat paikalliselle liike-elämälle ensimmäistä kertaa tilaisuuden mainostaa tuoteitaan ja palveluitaan. Koti ja Koulu oli ladottu fraktuuralla, mutta ilmoituksissa käytettiin myös antiikvaa. Muutamia alkeellisia mainoskuvia lukuun ottamatta lehdessä ei ollut lainkaan kuvitusta.[4]

Tilaushinnaltaan edullinen lehti sai ensimmäisenä vuonna yllättävän suuren levikin, 590 tilaajaa, joista 152 asui Jyväskylässä, 145 Keski-Suomen lähipitäjissä, 256 muualla maassa ja 37 Venäjällä. Seuraavana vuonna tilaajamäärä oli enää 359. Suurin vähennys oli tapahtunut Keski-Suomen maaseudulla. Tilaajat olivat lähinnä opettajia ja muita kasvatusasioista kiinnostuneita, mutta heidän joukossaan oli myös Jyväskylän porvareita ja Keski-Suomen talollisia, jotka ehkä olivat toivoneet varsinaista uutis- ja ilmoituslehteä. Lehtiyrityksenä Koti ja Koulu oli hädin tuskin kannattava ja silloinkin vain siksi, että sen toimittajat eivät ottaneet työstään palkkaa.[5]

Koti ja Koulu lakkasi keväällä 1866 kirjanpainaja Huhtinin kuoleman takia. Huhtinin kuolinpesä joutui velkaisena vararikkoon, ja eräiden välivaiheiden jälkeen kirjapaino myytiin piirilääkäri Wolmar Schildtille. Seminaarin lehtoreiden kanssa henkilökohtaisista syistä riitautunut Schildt perusti vuonna 1867 uuden Kansan Lehti -nimisen sanomalehden.[6]