Kostroman kuvernementti

Kostroman kuvernementti (myös lääni, ven. Костромска́я губе́рния, Kostromskaja gubernija) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1796–1929. 1900-luvun alussa sen pinta-ala oli 84 675 neliökilometriä[1]. Asukkaita oli 1 387 000 henkeä (vuonna 1897)[2]. Kuvernementin hallinnollinen keskus oli Kostroman kaupunki.

Kuvernementin vaakuna.

Kuvernementin kartta vuodelta 1821.

Kuvernementin kartta.

Moskovan kuvernementtiin kuulunut Kostroman provinssi ja Arkangelin kuvernementtiin kuulunut Galitšin provinssi perustettiin vuonna 1719. Vuonna 1778 ne yhdistettiin Kostroman käskynhaltijakunnaksi, joka jakautui Kostroman ja Unžan alueisiin. Käskynhaltijakunta muutettiin kuvernementiksi vuonna 1796.[3]

Kostroman kuvernementti rajoittui pohjoisessa Vologdan, idässä Vjatkan, etelässä Nižni Novgorodin ja Vladimirin sekä lännessä Jaroslavlin kuvernementteihin[1]. Vuoteen 1918 saakka siihen kuului 12 kihlakuntaa, joiden keskuksina toimivat Bui, Galitš, Jurjevets, Kinešma, Kologriv, Kostroma, Makarjev, Nerehta, Soligalitš, Tšuhloma, Varnavin ja Vetluga[3]. Muita kaupunkeja olivat Kadyi, Luh, Pljos, Sudislavl ja Unža[4] Asukkaista oli vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan 99,6 % venäläisiä[2]. Vetlugan kihlakunnassa oli noin 2 000 maria ja Kostroman esikaupungissa noin 800 tataaria. Tärkeimpiä elinkeinoja olivat maanviljely, käsityöammatit ja teollisuus.[4]