Kosteikkokasvi

Kosteikkokasvi eli hydrofyytti on fysiologisilta ja anatomisilta ominaisuuksiltaan kostealle kasvupaikalle sopeutunut kasvi. Tarkemmin sanottuna kasvi kasvaa vedessä, vetisessä maassa tai maassa, joka kostuu säännöllisesti. Esimerkiksi lumpeet ja jotkin vuokot ovat hydrofyytteja. Kosteikkokasveja ovat myös ruohovartiset rantakasvit, kuten rentukka, järvikorte ja sarakasvit. Myös useat sammalet ovat kostean paikan kasveja. Kosteikkokasveja on myös trooppisissa sademetsissä sekä lehdoissa. Hydrofyytin vastakohtana ovat kuivakkokasvit eli kserofyytit.[1] Vesikasveja on viittä tyyppiä: pohja-, upos- ja kelluslehtiset sekä irtokellujat ja ilmaversoiset.[2] Joitakin kosteikkokasveja käytetään kosteikkopuutarhassa.

Hydrofyyttejä

Hydrofyyttien ominaisuuksia:

  1. Ohut kutikula
  2. Ilmaraot ovat lähes aina auki
  3. Suuret lehdet, jotka mahdollistavat kellumisen
  4. Pieni juuristo
  5. Hapenottoon erikoistuneet juuret (hengitysjuuret)

Katso myös

Lähteet
  1. Onki, ontology service: Kosteikkokasvit Yleinen suomalainen sanasto. Arkistoitu 23.4.2016. Viitattu 19.9.2013.
  2. ”Vesikasvit”, Kasvien maailma, Otavan iso kasvitietosanakirja, Osa 5, s. 2054–2056. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-05799-5.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.