Koskikeskinen

Koskikeskinen on 650 metriä pitkä, 500 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 14,0 hehtaaria. Se sijaitsee Jämsänjoen yläjuoksulla aivan Kankarisveden alapuolella. Kankarisvedestä alkaa lyhyt Jämsänjoen uoma, joka putoaa kahden rinnakkaisen kosken, Naiskosken ja Rekolankosken, kautta Koskikeskiseen. Rekolankosken voimalaitos toimii läntisessä uomassa ja Naiskoskea käytetään ohijuoksutukseen. Jämsänjoki jatkuu Koskikeskisen eteläpuolella noin 14 kilometriä laskien Päijänteeseen. Koskikeskisen pinta on 5,6 metriä Kankarisvettä alempana ja noin 13 metriä alapuolista Jämsänjokea ylempänä. Laskujokea ei aluksi näe, sillä jokiuoman päälle on rakennettu UPM-konserniin kuuluvan Jämsänkosken paperitehtaan teollisuusalue ja joki virtaa sen alla paineputkessa Patalankosken voimalaitoksen kautta eteenpäin. Joen vanha uoma on katettu teollisuusalueen alle tunneliksi ja sitä käytetään ohijuoksutuksessa. Nämä vesistöjärjestelyt vaikuttavat suuresti järven ekologiaan ja sen vesitilanteeseen. Koskikeskisellä on kartan mukaan kaksi saarta, jotka ovat pieniä luotoja.[2][1][4]

Koskikeskisen koillisosan muodostaa noin kahden hehtaarin laajuinen Viikinlahti, joka oli aikoinaan teollisuusalueen tehdasradan eristämä. Nykyään entistä ratalinjausta hyödynnetään kevyenliikenteen väylänä ja lahden suun ylittää puinen kävelysilta. Itärantaan on rakennettu uimahalli Koskikara ja sen vieressä on Jukka Virtasen jalkapallokenttä. 1930-luvulla rakennettu Ilveslinna sijaitsee Patalankosken itärannalla [5]. Koskikeskisen etelä- ja lounaisrantaa hallitsee Jämsänkosken teollisuusympäristö. Aivan Koskikeskisen etelärannalla sijaitsee tehdasyhtiön vanha klubirakennus ja punatiilinen paperimakasiini [6].

Koskikeskisen länsirannalla on Pässinmäki, jossa järjestetään taidenäyttelyitä.[7] Pohjoisrannalla puolestaan sijaitsee Naiskosken ja Rekolankosken historiallinen teollisuusympäristö voimalaitoksineen [8] ja ravintolakäyttöön muutettuine vanhoine myllyineen. Järven länsipuolella on pieni asuinalue. Rekolankosken ylittää kantatien 56 silta. Patalankosken ylittää teollisuusalueen vanhin silta, joka on tarkoitettu paikalliseen käyttöön. Järven rantaviivan pituus on 2,4 kilometriä. Jämsänkosken liikekeskusta sijaitsee Koskikeskisen kaakkoispuolella.[2][1][4][9]

Pääartikkeli: Jämsän reitti

Koskikeskinen sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Jämsänjoen alueella (14.51), jonka Kankarisveden–Pirttijärven alueeseen (14.512) järvi kuuluu. Koskikeskisen virtaa Jämsän reitti, jonka ylimmät vesistöt sijaitsevat Multialla ja Petäjävedellä. Jämsän reitin valuma-alueen pinta-ala on 1 471 neliökilometriä [10], josta Pirttijärvelle jää arviolta 1 338 neliökilometriä [11]. Koskikeskisen kautta virtaa vettä keskimäärin 14,5 kuutiometriä sekunnissa, joten se on selkeästi läpivirtausjärvi. Sen vedenpinnan korkeus on 92,2 metriä merenpinnan yläpuolella ja se sijaitsee 13,9 metriä ylempänä kuin Päijänne, jonne Jämsänjoki laskee.[1][12][3][lower-alpha 1]

Rekolankoski Juhan Knutsonin vuonna 1869 maalaamana.

Patalankoski, Rekolankoski ja Naiskoski houkuttelivat väkeä keskiajalla perustamaan vesivoimalla toimivia vesimyllyjä. 1700-luvun lopulta alkaen alueelle syntyi sahaus-, sellunvalmistus- ja paperinvalmistustoimintaa. Vesivoiman mekaaninen voimantuotanto hyödynnettiin myöhemmin sähköntuotannossa.[5][13]

Koskikeskisen vanha kirjoitusasu Koski-Keskinen on vielä käytössä vuonna 1949 julkaistussa Jämsän seudun taloudellisessa kartassa. Taloudellisen kartan mukaan teollisuusrata kulki Kankarisveden ja Patalankosken eteläpuolen väliä ylittäen Viikinlahden nykyisen kevyenliikenteen sillan kohdalta. Patalankosken ylittävä silta on tätä paljon vanhempi, mutta Nais- ja Rekolankosken ylittävä silta valmistui vuonna 1953. Nais- ja Patalankoskia on perattu joko uittoa tai ohijuoksutusta helpottamaan. Viimeinen perkaus tehtiin 1950-luvulla.[13][14]

Vuoden 1963 peruskartassa ei teollisuusrataa enää ole, mutta kartassa erottuu radan kohdalla jokin silta tai laituri. Nykyisen jalkapallokentän paikalla oli yleisurheilukenttä ja rannassa uimala. Vuoden 1981 kartassa uimalan on korvannut uimahalli.[15][16][17]

• Kalapaikka: Koskikeskinen