Kos (antiikin kaupunki)

Kosin kaupungin paikka on ollut asuttu viimeistään keskisellä helladisella kaudella sekä myöhemmällä helladisella eli mykeneläisellä kaudella. Tuolloin kaupungin paikalla oli alun perin minolainen ja myöhemmin mykeneläinen siirtokunta.[2] Homeroksen Iliaan laivaluettelossa Kos esiintyy yhtenä Troijan sodan osanottajista Herakleideihin kuuluneiden Feidippoksen ja Antifoksen johtamina.[5] Homeros kuvaa saarelaisten sotineen mannermaan kaarialaisia vastaan.[6]

Lattiamosaiikki Kosista, keskellä Asklepios ja vasemmalla Hippokrates.

Doorilaiset asuttivat Kosin saaren noin 1000 eaa. Kreikkalaisen perinteen mukaan saaren asuttajat tulivat Epidauroksesta Peloponnesokselta. Epidauroksesta Kosille tuotiin myös parantajajumala Asklepioksen kultti, mikä yhdisti kaupunkeja myös myöhempinä aikoina.[2][3][7] Saaren varhaisia nimiä olivat Meropis ja Nymfaia.[8]

Myöhempää Kosin polista ei ollut olemassa vielä arkaaisella kaudella eikä suurinta osaa klassista kautta. Kyseisenä aikana Kosin saaren poliittisena keskuksena toimi Astypalaia eli Isthmos, joka oli tuolloin saaren suurin asutus ja sijaitsi sen länsiosassa nykyisen Kéfaloksen kylän lähellä. Myöhemmän Kosin poliksen kaupunkikeskuksen paikalla puolestaan sijaitsi varhaisempi polis Kos Meropis.[1]

Antiikin ajan lähteistä on hankala saada selvää, milloin viittaukset ”Kosiin” tarkoittavat koko saarta ja kaikkia sen poliksia yhdessä, ja milloin vain jotain yhtä polista. Jälkimmäisessä tapauksessa puolestaan on usein epäselvää, viitataanko Astypalaiaan vai Kos Meropikseen.[1][9] Kaupungit ilmeisesti löivät yhteistä hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien,[1][10] mutta muutoin niiden välistä poliittista ja valtiomuodollista suhdetta ei tunneta.[9] Siksi seuraavassa kuvataan koko saaren historiaa siihen saakka, kunnes Kosin polis perustettiin vuonna 366 eaa.

Kos oli hallinnoltaan tyypillinen doorilainen oligarkia. Noin vuodesta 700 eaa. se oli osa doorilaista heksapolista, johon kuuluivat myös Rhodoksen saaren Lindos, Kameiros ja Ialysos sekä Vähän-Aasian rannikon Knidos ja Halikarnassos. Se oli eräänlainen poliittinen ja uskonnollinen liitto.[2]

Kos joutui Persian vallan alle 500-luvun lopulla eaa. Se kapinoi Mykalen taistelun jälkeen vuonna 479 eaa. ja liittyi vuonna 477 eaa. Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Liiton verotusluetteloissa esiintyvät yleensä vain ”koslaiset” viitaten koko saareen erottelematta poliksia. Peloponnesolaissodan aikana Kos oli Ateenan uskollinen liittolainen ja osallistui muun muassa Sisilian sotaretkeen. Saarella oli ainakin vuonna 410 eaa. ateenalainen varuskunta, jota johti tuolloin Alkibiades.[1][2] Tässäkin tapauksessa on epäselvää, oliko varuskunta Astypalaiassa vai Kos Meropiksessa; kumpaakin on ehdotettu.[9] Löytöjen perusteella ateenalaiset kuitenkin linnoittivat ilmeisesti Kos Meropista. On myös ehdotettu, että Kos Meropis olisi käytännössä ollut Kosin tärkein polis-keskus jo 400-luvulla eaa. Todennäköisempää lienee, että kaupungin kaupallinen merkitys alkoi kyllä tuohon aikaan kasvaa sen sijainnin ansiosta, mikä johti myöhemmin kaupungin nousuun saaren keskukseksi.[9]

Peloponnesolaissodan lopulla spartalaiset valtasivat Kosin Lysandroksen johdolla. Kos liittoutui Ateenan kanssa uudelleen vuonna 394 eaa. ja oli jäsenenä myös toisessa Ateenan liitossa.[1][2]

Kosin lyömä hopeinen tetradrakhma, n. 285–258 eaa. Kuvituksessa Herakleen pää, rapu ja kotelossa oleva jousi sekä tekstit KΩION, Kōion ja XANΘIΠΠOΣ, Ksanthippos.

Kosin kaupunki perustettiin vuonna 366 eaa. saaren aiempien asutusten yhteenliittymänä (synoikismos). Se korvasi vanhan keskuksen Astypalaian, joka alkoi tämän jälkeen taantua, ja rakennettiin aiemman Kos Meropiksen paikalle tai lähelle korvaten samalla myös sen. Uuden kaupungin perustamisen taustalla oli todennäköisesti Astypalaiassa johtavassa asemassa ollut Asklepiadien suku. Uusi kaupunki oli muun muassa merenkulun kannalta ja kauppapaikkana aiempaa huomattavasti parempi.[2][11][12] Kaupunki löi pronssirahaa heti 300-luvulta eaa. lähtien.[1]

Muusia esittävä mosaiikki Kosista. Nykyisin Suurmestarin palatsissa Ródoksen kaupungissa.

Vuonna 357 eaa. Kos soti Ateenaa vastaan ja päätyi Kaarian kuninkaan Mausoloksen alaisuuteen. Kaupunki tuli Makedonian valtaan Aleksanteri Suuren kukistettua Halikarnassoksen vuonna 334 eaa. Vuoden 309 eaa. jälkeen saari oli Ptolemaiosten alaisuudessa, kunnes Antigonos Gonatas voitti nämä vuonna 260 eaa. Myöhemmin saari tuli pitkälti Rhodoksen valtaan ja 100-luvun eaa. alkupuolella Rooman vallan alle. Mithridates valtasi Kosin ja tuhosi sitä vuonna 88 eaa.[2]

Myöhemmin Kos oli hyvissä suhteissa Roomaan ja kukoisti läpi roomalaisen kauden. Kaupunki kuului Asian provinssiin, ja sillä oli vapaakaupungin (civitas libera) oikeudet ja Claudiuksen ajasta vuodesta 53 jaa. myös immunis -oikeudet.[2][13] Kaupunki kärsi maanjäristyksestä vuonna 142, jonka jälkeen sitä rakennettiin uudelleen Antoninus Piuksen tuella.[2][14]

Diocletianuksen aikana Kosin saari oli osa Provincia Insularumia eli saarten provinssia. Rooman valtakunnan jakaantuessa siitä tuli osa Itä-Roomaa eli Bysanttia. Saarella oli kaksi suurta maanjäristystä ensin vuonna 469 ja uudelleen vuonna 554, jossa koko kaupunki tuhoutui.[2]

Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin kahdeksan.[15] Niistä kaksi varhaisinta (420 ja 400 eaa.) oli Kos Meropiksen ajalta.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Kōos (Κῶος).[3]

Kos tunnettiin antiikin aikana erityisesti viinistään, ohuista läpikuultavista naisten asuista, jotka tunnettiin latinaksi nimellä ”Coae vestes”, voiteistaan sekä purppuraväristään.[3][16]

Kosin kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1900–1904 ja suoritettiin erityisesti Dodekanesian saarten italialaisvallan aikana vuosina 1922–1943.[2]

Akropolis: Esi- ja varhaishistoriallisen ajan jäänteet

Kosin kaupungin esi- ja varhaishistoriallisen asutuksen löydöt on tehty Serágian (myös Seráglio, Serálio) matalalta kukkulalta nykyisen kaupungin vanhasta kaupungista. Se toimi ilmeisesti esihistoriallisen, pronssikautisen asutuksen keskuksena ja oletettavasti myös Kos Meropiksen ”akropoliina”.[17][18]

Varhaisimmat pronssikautisen ajan asutuslöydökset Serágiasta ovat peräisin keskiseltä helladiselta kaudelta ja myöhäisimmät myöhäiseltä helladiselta eli mykeneläiseltä kaudelta. Asutuksen hautausmaat on löydetty Elaiónan ja Lagkádan alueilta nykyisen kaupungin lounaispuolelta. Esinelöytöihin lukeutuu muun muassa mykeneläisen ajan keramiikkaa. Mykeneläisen ajan asutuspaikan päältä on löydetty protogeometrisen ja geometrisen kauden hautausmaa, jonka myöhäisimmät haudat ovat peräisin 700-luvulta eaa. Siihen liittyvää asutuspaikkaa ei tunneta. Myöskään arkaaisen ja klassisen kauden Kos Meropiksesta ei ole löydetty juurikaan asutukseen liittyviä jäänteitä, mutta sen oletetaan sijainneen samalla kukkulalla ja täyttäneen siitä aikaisempaa pienemmän osan.[2][17][18][19] Eräs Serágian arkeologinen alue on Pasanikoláki-kadun varrella.[20]

Asemakaava, muurit ja satama

Kosin agoraa.

Kosin kaupungin niin kutsuttua Läntistä arkeologista aluetta.

Kosin vuonna 366 eaa. perustettu kaupunki oli rakennettu Hippodamoksen periaatteiden mukaan suunnitellussa ruutuasemakaavassa. Roomalaisella kaudella asemakaavassa oli tyypilliset pääkadut cardo maximus pohjois-eteläsuunnassa ja decumanus maximus itä-länsisuunnassa. Kaupunki oli ympäröity muureilla, joiden ympäryysmitta oli noin 3–4 kilometriä. Muureista on löydetty joitakin osia.[2] Myös ateenalaisten oletettavasti rakentamista Kos Meropiksen muureista on löydetty joitakin jäänteitä.[1]

Kaupungin satama oli samassa satamalahdessa kuin Kosin kaupungin nykyinen satama.[3] Se oli kaupungin pohjoispuolella ja jäi varsinaisten muurien ulkopuolelle, mutta sitä suojasivat päämuurista erkaantuneet sivumuurit.[2]

Agora

Agora eli kokoontumis- ja kauppapaikka sijaitsi kaupungin muurein ympäröidyn alueen pohjoisosassa lähellä satamaa. Sen leveys oli noin 82 metriä. Se oli pohjoislaidaltaan kiinni kaupunginmuurissa, kun taas muilta kolmelta sivulta sitä ympäröivät omat muurit. Parhaiten on säilynyt länsisivun osuus, joka oli rakennettu 300–200-luvuilla eaa.[2]

Agoran alueen huomattavin rakennus oli Afrodite Pandemokselle ja Afrodite Pontialle omistettu pyhäkkö, joka oli rakennettu 100-luvulla eaa. Sataman lähistön rakennuksiin kuuluivat myös stoa eli pylväshalli 300–200-luvuilta eaa. sekä kylpylärakennus 200-luvulta jaa.[2] Agoran arkeologinen alue sijaitsee huomattavalla paikalla nykyisen Kosin vanhankaupungin keskellä lähellä Nerantzián linnaa.

Eräs antiikin aikaan liitetty ”muinaismuisto” agoran lähellä on niin kutsuttu Hippokrateen puu, jonka alla Hippokrateen sanotaan opettaneen. Paikalla nykyisin näytetty plataanipuu on paljon Hippokrateen aikaa myöhäisempi, mutta se voi ainakin teoriassa olla paikalla antiikin aikana kasvaneen puun jälkeläinen.[21][22]

Läntinen arkeologinen alue ja stadion

Kosin kaupungin länsiosan jäänteet muodostavat oman arkeologisen alueensa, joka tunnetaan Läntisenä arkeologisena alueena. Sen huomattavimpiin löytöihin kuuluvat gymnasion 100-luvulta eaa. sekä nymfaion ja niin kutsuttu läntinen roomalainen kylpylä roomalaiselta kaudelta 200-luvulta jaa.[2] Cardo maximus ja decumanus maximus -kadut ovat parhaiten säilyneet tällä alueella, ja sinne sijoittuu myös niiden risteyskohta.

Kaupungin länsiosassa matalan kukkulan itärinteessä sijaitsi stadion, josta on säilynyt vähäisiä jäänteitä. Se on peräisin alun perin 100-luvulta eaa. ja osaksi roomalaiselta kaudelta 200-luvulta jaa.[2]

Roomalainen talo ja muut yksityistalot

Uudelleenrakennettu Roomalainen talo (Casa Romana).

Kaupungin alueelta on kaivettu lukuisia roomalaisaikaisia yksityistaloja 100–200-luvuilta jaa. Ne on ollut järjestetty ruutuasemakaavaan ja koristeltu hienoilla lattiamosaiikeilla, joista monet ovat säilyneet. Monet löytyneistä taloista ovat osa Läntistä arkeologista aluetta. Decumanus maximuksen ja cardo maximuksen risteyksestä on löydetty niin kutsuttu Europan talo, joka on kokonaisen korttelin kokoinen. Se on saanut nimensä Europaa esittävästä mosaiikistaan. Sileenin talon mosaiikit esittävät nimiaiheen lisäksi muun muassa villikarjunmetsästystä ja gladiaattoritaistelua. Muut tunnetummat mosaiikit esittävät muun muassa muusia, Erosta kalastajana, Orfeusta eläinten seurassa sekä Pariksen tuomiota.[2]

Tunnetuin Kosin yksityistaloista on kuitenkin niin kutsuttu Roomalainen talo (Casa Romana), joka on rakennettu uudelleen 1930-luvun lopulla esimerkkinä antiikin ajan rakennuksista. Rakennus sijaitsi decumanus maximuksen (ja nykyisen Läntisen arkeologisen alueen) eteläpuolella ja siinä oli kaksi peristyylipihaa.[2]

Odeion ja teatteri

Kosin kunnostettu Roomalainen odeion.

Roomalaisella kaudella ensimmäisellä vuosisadalla tai 100-luvulla jaa. rakennettu odeion eli musiikkiteatteri sijaitsi cardo maximuksen ja decumanus maximuksen risteyksessä. Siinä oli pyöreä orkhestra ja katsomossa 14 penkkiriviä.[2][23]

Kaupungissa oli myös suurempi roomalainen teatteri. Se sijaitsi kaupungin etelänpuoleisen kaupunginmuurin lähellä. Teatterissa oli puoliympyrän muotoinen orkhestra, ja sen katsomo oli rakennettu rinteeseen.[2]

Basilikakirkot

Kosin kaupungista on löydetty useiden varhaiskristillisten basilikakirkkojen rauniot. Kirkot ajoittuvat vuosien 469 ja 554 maanjäristysten väliselle ajalle. Myös niiden lattiat on ollut koristeltu hienoilla mosaiikeilla. Eräs merkittävä basilikakirkko sijaitsi agoralla. Siinä oli kolme laivaa sekä atrium, nartheks ja baptisterion. Toinen basilikakirkko rakennettiin läntisen kylpylän paikalle.[2]

Asklepieion

Kosin Asklepieionin raunioita.

Asklepieion eli parantamisen jumala Asklepiokselle omistettu pyhäkköalue sijaitsee hieman kaupungin ulkopuolella. Paikalla oli alun perin Apollon Kyparissiokselle samassa ominaisuudessa omistettu pyhäkkö. Myöhemmin tämän roolin parantajana peri Asklepios. Pyhäkkö liitetään yleensä Hippokrateen ja tämän koulukunnan toimintaan. Varsinainen pyhäkkö nykyisin tunnetussa muodossaan rakennettiin kuitenkin vasta Hippokrateen kuoleman jälkeen 300-luvun eaa. puolessa välissä.[2]

Pyhäkköalue koostui neljästä terassitasanteesta, joista korkeimmalla sijaitsi doorilaista tyyliä edustanut Asklepioksen temppeli. Sen ympärillä oli rakennuksia, joissa potilaat saattoivat nukkua yönsä, mikä oli osa hoitoprosessia. Tasanteet oli yhdistetty suurilla portailla, ja niitä tukivat vahvat tukimuurit. Roomalaisella kaudella alueelle rakennettiin myös muun muassa roomalainen kylpylä. Pyhäkköalueen kaivaukset alkoivat vuonna 1901.[2] Kosin kaupungin Neratzián linnan rakenteissa on käytetty Asklepieionin osia.[3]

Kosin kaupungista ja Asklepieionista sekä muualta saarelta tehdyt esinelöydöt, kuten veistokset ja keramiikka, ovat pääosin Kosin arkeologisessa museossa Kosin kaupungissa. Siellä on myös kaupungista löydettyjä mosaiikkeja. Joitakin mosaiikkeja on siirretty Ródokselle uudelleenrakennettuun Suurmestarin palatsiin.