Koru

Koru on ihmisen vartalolla tai vaatetuksessa oleva somisteena käytettävä pienehkö, yleensä arvokas koriste-esine[1].

Timanttireunukselliset ammoniittikorut (riipukset ja korvakorut) istutettuina 14 karaatin kultaan.
Englannin kuningatar Henrietta Marian helmikorut, 1660.

Korulajit

Eri tavoin käytettäviä korulajeja ovat muun muassa riipukset, ketjut, helminauhat, ranne-, nilkka- korva- ja nenärenkaat, rintakorut, hiussoljet ja vyönsoljet.

Korua voidaan käyttää myös merkkinä käyttäjänsä kuulumisesta tiettyyn ihmisryhmään kuten esimerkiksi juutalaiset Daavidin tähteä ja kristityt krusifiksikorua.

Kulta on pitkään ollut tärkeä korujen valmistusaine. Muita suosittuja korumetalleja ovat hopea ja nykyaikana jopa platina, jota muinaisaikojen menetelmin ei voitu valmistaa. Nykyisin koruissa käytettyyn kultaan on seostettu vaihteleva määrä hopeaa, mikä vaikuttaa paitsi metallin väriin, myös koruesineen kovuuteen ja kulumiskestävyyteen. Metallikoruun liitetään usein lasia, helmiä tai hiottuja jalokiviä.

Nykyaikana joudutaan korujen valmistuksessa huolehtimaan EU:n nikkelidirektiivin 94/27/EY määräysten vuoksi siitä, että ihoa vasten kosketuksessa käytetty koru ei pääse altistamaan käyttäjäänsä nikkeliallergialle.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on rajoittanut korujen allergisoivuutta myynti- ja maahantuontisäädöksillä. Nikkelin, kadmiumin ja kadmiumyhdisteiden, sekä lyijyn ja lyijy-yhdisteiden käyttöä rajoitetaan myös EU-lainsäädännöllä. Nämä säädökset eivät koske antiikkikoruja, eli ennen 10.12.1961 valmistettuja koruja.[2]

Miesten korut

Länsimaisessa puvussa miesten korujen asemassa ovat perinteisesti kello, solmioneula, vihkisormus ja kalvosinnapit. Miesten kaulakoru on perinteisessä tyylissä pieni ja melko huomaamaton.[3][4] Miesten käyttämiä koruja ovat myös esimerkiksi korvakorut ja lävistyskorut.[5]

Ympäristövaikutukset

Kullan tuotanto kuluttaa paljon luonnonvaroja. Kultaista sormusta varten saatetaan joutua louhimaan kolme-neljä tonnia malmia, ja se käsitellään sähköllä ja puhtaalla vedellä. Kultasormuksen valmistus uudesta raaka-aineesta on satoja kertoja kuluttavampaa kuin kierrätetystä kullasta valmistetun sormuksen tekeminen.[6]

Materiaaleja

Kiviä

Koruissa käytettävät kivet ovat jalokiviä ja pieniä kiviä. Jalokiviä ovat timantti, smaragdi, rubiini ja safiiri.[7] Koruissa käytetään myös puolijalokiviä, joilla on kaunis väri ja erinomainen läpinäkyvyys. Niiden käyttö korutaloissa on laajentunut 1980-luvulta lähtien. Puolijalokiviä ovat esimerkiksi larimar, topaasi, ametisti, akvamariini, peridootti ja sitriini, lapislatsuli, malakiitti ja kvartsi. Jalokivet määritetään Zürichissä vuonna 1970 laaditun CIBJO-luettelon perusteella.

Metalliseokset ja metallit

Jalometallit, kuten kulta, platina ja hopea, seostetaan muiden perusmetallien kanssa niiden värin ja ominaisuuksien muuttamiseksi.

Puhdas kulta tai kulta sellaisena kuin sitä esiintyy luonnossa, on väriltään keltaista. Jos siihen lisätään nikkeliä, kulta muuttuu valkoiseksi. Erikoispiirre kalleimmissa koruissa on se, että niissä on vähintään 18 karaattia kultaa, mikä vastaa 750 promillen pitoisuutta.[8]

18 karaatin kullassa käytetään 75 % kultaa ja 25 % nikkeliä. Käytetyn metalliseoksen mittasuhteista riippuen jalokiven väri voi vaihdella. Näin ollen 18 karaatin ruusukullan koostumus on 75 % kultaa, 20 % kuparia ja 5 % hopeaa. 18 karaatin punaisen kullan koostumus sisältää 75 % kultaa ja 25 % kuparia.[9] Näissä kahdessa tapauksessa hopean osuus määrittää seoksen enemmän tai vähemmän vaaleanpunaisen värin.

Nikkeli, joka on allergeeni, on nykyään kielletty koruissa ja korvattu valkokullalla kuparin, palladiumin tai hopean seoksella. Platinaa käytetään puhtaudella 95 % (vastaa 950 promillen pitoisuutta).

Jotkut korut on nykyään valmistettu titaanista.

Katso myös

Lähteet
  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Tukes - Jalometallituotteet; valmistus, maahantuonti ja myynti (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Miehen paras koru on tyylikäs ja kallis 16.1.2008. MTV3 Helmi. Viitattu 30.10.2009.
  4. Miesten korut ovat nyt muotia 8.3.2009. Umami. Arkistoitu 4.4.2011. Viitattu 30.10.2009.
  5. Korut miehille Korukaupat.fi. Arkistoitu 27.5.2014. Viitattu 26.5.2014.
  6. Kupari, Ritva: Uusi sormus, vanha kulta Suomen luonto. 11/2003. Helsinki: Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 26.10.2009.
  7. Why Ruby, Sapphire and Emerald kgkgroup.com. Viitattu 3.3.2023. (englanniksi)
  8. The 11 Best Dropshipping Jewelry Suppliers in 2023 wifihustlin.com. Viitattu 3.3.2023. (englanniksi)
  9. Composition of Gold Alloys in Colored Gold Jewelry thoughtco.com. Viitattu 3.3.2023. (englanniksi)

    Kirjallisuutta
    • Boyd, Heidi: Kieputtamalla kaunista. Kiehtovat korut kotikonstein. Helsinki: Minerva, 2011. ISBN 978-952-492-525-9.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.