Korppikotkat

Korppikotkat ovat Vanhan maailman päiväpetolintuja, jotka kuuluvat useisiin eri sukuihin ja kahteen eri alaheimoon – Aegypiinae ja Gypaetinae – haukkojen (Accipitridae) heimossa. Euraasian ja Afrikan korppikotkat ovat haaskansyöjiä, eli ne käyttävät ravintonaan luonnollisesti kuolleiden tai petoeläinten tappamien eläinten raatoja. Ne ovat aktiivisimmillaan päivän kuumimpaan aikaan, jolloin ne pystyvät liitämään aavikon ylle nousevien kuumien ilmavirtausten ja vuoriston pyörretuulten kannattamana. Kun korppikotka näkee haaskan, se lentää kehässä alemmaksi. Lähistön toiset yksilöt huomaavat tämän ja lentävät lähemmäksi.

Hanhikorppikotka (Gyps fulvus)

Suomukorppikotka (Gyps rueppelli)

Korppikotkien sosiaalinen käyttäytyminen vaihtelee. Esimerkiksi hanhikorppikotka, jota tavataan Euroopassa ja Aasiassa, pesii usein monien satojen parien muodostamissa yhdyskunnissa. Pesät ovat vain muutaman metrin päässä toisistaan. Linnut lentävät ravintoa etsiessään jopa 150 kilometrin päähän yhdyskunnasta. Munkkikorppikotka taas elää pareittain ja pesii puissa tai kallionkielekkeillä omalla reviirillään hyvin kaukana muista pareista. Munkkikorppikotkat hankkivat ravintonsa huomattavasti lähempää pesäänsä ja syövät usein haaskan lisäksi eläviä saaliseläimiä.

Pikkukorppikotka on nimensä mukaisesti pienikokoinen. Höyhenpuku on etupäässä valkoinen. Lajia tavataan Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä aavikoilla ja viljelysalueilla. Se ei pienen kokonsa vuoksi pysty kilpailemaan kookkaampien korppikotkien kanssa haaskoista.

Korppikotkia ei tule sekoittaa kondoreihin (Cathartidae), joita tavataan Uudessa maailmassa ja jotka muistuttavat ulkoisesti hieman korppikotkia, vaikka eivät ole niille läheistä sukua.