Korpipaatsama

Korpipaatsama eli paatsama (Frangula alnus)[3] on paatsamakasveihin kuuluva puuvartinen kasvi. Paatsaman murteellisia nimiä ovat pajatin ja koirankusipuu.

Korpipaatsama
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Paatsamakasvit Rhamnaceae
Suku: Haprapaatsamat Frangula
Laji: alnus
Kaksiosainen nimi

Frangula alnus
Mill.[2]
Synonyymit
  • Rhamnus frangula L.
Katso myös

  Korpipaatsama Wikispeciesissä
  Korpipaatsama Commonsissa

Kuvaus
Korpipaatsaman kukkia.

Korpipaatsama on harittavaoksainen pensas, joka kasvaa 2–6 metrin korkuiseksi. Joskus se kasvaa pieneksi puuksi, jonka halkaisija rinnan korkeudella on harvoin paksumpi kuin 10 senttimetriä. Puuaines on kellertävää ja ydinpuu oranssia. Leikkauspinta tuoksuu voimakkaasti samalta kuin tuomi.

Paatsaman lehdet ovat samantapaiset kuin lehtokuusaman, mutta kasvavat kierteisesti ja ovat kaljuja. Kukka on kellanvihreä ja teriö valkoinen. Marjat ovat raakoina vihreitä, puolikypsinä punaisia ja kypsinä mustia. Kuori ja marjat ovat myrkyllisiä. Puun kuori on musta ja sileä, ja siinä on pieniä valkoisia täpliä.[4]

Levinneisyys ja kasvupaikat

Korpipaatsama kasvoi alun perin vain Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa, mutta 1900-luvun alussa sitä vietiin koristekasviksi Pohjois-Amerikkaan, missä se karkasi luontoon ja kasvaa nykyisin paikoin yleisenä.

Suomessa se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta Etelä-Lapissa ja Pohjanmaalla se on harvinainen.[5] Korpipaatsama kasvaa korpimailla, soiden reunamilla, purojen varsilla ja muilla kosteilla paikoilla.

Käyttö

Paatsama on ikivanha lääkekasvi. Sen kuori ja marjat sisältävät antrakinoniglykosideja mm. franguliinia ja glukofranguliinia. Niiden hajoamistuote emodiini ärsyttää paksusuolen seinämää ja vaikuttaa täten ulostuslääkkeenä. Kasvi on kuitenkin myrkyllinen runsaasti nautittuna.[6] Paatsamasta saatavaa hiiltä on käytetty myös hienoimman ruudin valmistukseen. Värjäyksessä korpipaatsaman kuoresta saadaan keltaista väriä ja rautasuoloihin sekoitettuna mustaa. Lehdistä saadaan keltaista ja punaruskeaa, rautasuoloilla mustaa.

Tuholaiset ja kasvitaudit

Korpipaatsama kärsii usein paatsamanheinäruoste-ruostesienen (Puccinia coronata) aiheuttamasta rengasruosteesta. Muita korpipaatsamalla tavattavia tuholaisia ovat lehtikirvat (Aphis frangulae ym.) sekä eräiden perhoslajien toukat kuten esimerkiksi sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) ja paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus). Korpipaatsaman tuholaisia on myös paatsamanhärmä (Microsphaera divaricata). Korpipaatsamaa ravintokasvinaan käyttäviä eliöitä ovat lisäksi Aceria rhamni, juovasirppikääriäinen (Ancylis apicella), Ancylis derasana, tuomitöyhtökoi (Bucculatrix frangulella), orapaatsamakemppi (Cacopsylla rhamnicola), Oberea pedemontana, paatsamavälkekoi (Sorhagenia janiszewskae), Tetra rhamni ja Zygana suavis.

Lähteet

Viitteet
  1. Frangula alnus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Frangula alnus Miller catalogueoflife.org. Viitattu 10.11.2019.
  3. korpipaatsama – Frangula alnus Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 10.11.2019.
  4. Eliaksen yrttitarha tts.fi. Arkistoitu 24.7.2014. Viitattu 26.7.2007. (Internet Archive)
  5. Korpipaatsama (Frangula alnus) Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 8.12.2018.
  6. Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 26.7.2007.

    Aiheesta muualla
    Suomalaiset lehtipuut
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.