Korpikarhunsammal

Korpikarhunsammal eli korvenkarhunsammal (Polytrichum commune) on korkeaksi kasvava, laajoja mattoja muodostava sammal, jota karhut käyttävät usein talvipesiensä eristeenä ja pehmusteena. Se kuuluu korpikarhunsammalten sukuun. Toisinaan notkokarhunsammalta (Polytrichum uliginosum) on pidetty kuuluvana korpikarhunsammal -lajiin, mutta nykyisin sitä pidetään omana lajinaan.[2]

Korpikarhunsammal
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Sammalet Bryobionta
Kaari: Lehtisammalet Bryophyta
Luokka: Karhunsammalet Polytrichopsida
Lahko: Karhunsammalet Polytrichales
Heimo: Karhunsammalet Polytrichaceae
Suku: Karhunsammalet Polytrichum
Laji: commune
Kaksiosainen nimi

Polytrichum commune
Hedw.[1]
Katso myös

  Korpikarhunsammal Wikispeciesissä
  Korpikarhunsammal Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

Korpikarhunsammal voi kasvaa 40 cm pitkäksi. Sen haarattomissa versoissa harittaa suoraan sivuille melko tiheään jopa yli 1 cm:n pituisia neulasmaisia lehtiä. Nämä kapeat ja hammaslaitaiset lehdet myötäilevät kuivina vartta. Punertava pesäkeperä on 6–12 cm pitkä. Nelisärmäinen itiöpesäke on aluksi pysty, mutta kääntyy itiöiden valmistuessa vaakasuoraksi.

Levinneisyys

Korpikarhunsammal kasvaa yleisenä koko Suomessa.

Elinympäristö

Korpikarhunsammal muodostaa mättäitä happamiin suoperäisiin metsiin, puronvarsille ja rannoille, kosteille niityille, soiden reunamille ja erityisesti kuusikorpiin. Paikoin se levittäytyy komeiksi kasvustoiksi aarien alueille.

Käyttö

Saamelaiset ovat käyttäneet kuivaa korpikarhunsammalta patjojen täytteenä. [3] Sammalessa on voitu yöpyä myös suoraan maastossa leikkaamalla siitä sopiva levy nukkujan alustaksi ja peitoksi.[4][5] Korpikarhunsammalesta voi tehdä letittämällä pehmeän, kesän kestävän kynnysmaton, ja sota-aikana sitä on käytetty myös harjojen tekoon.[4]

Lähteet
  1. Tauno Ulvinen, Kimmo Syrjänen ja Susanna Anttila (toim.): Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1153-4 (PDF), painetussa muodossa ISBN 952-11-1152-6 (nid.). Teoksen verkkoversio.
  2. Ulvinen, T. ja Syrjänen, K.: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa. Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6. Teoksen verkkoversio.
  3. Jyväskylän yliopisto
  4. Tuormaa, Markus: Kesämatto paljasjalkaiselle. Metsälehti Makasiini, 5/2012.
  5. Linne, Carl von: Lapin kasveja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1991.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.