Koronaviruspandemia Kiinassa

Tutkijaryhmä arvioi The Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa, että vuoden 2020 huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa yhdessä Kiinan suurkaupungissa varmistuisi joka päivä 150 000 SARS-CoV-2 -tartuntaa. Ryhmä esitti kuitenkin, että arviot ovat ehkä liian pessimistisiä, koska ne perustuvat vain Wuhanin karanteenin onnistumiseen.[8] Taudin esiintyvyys väestössä olisi huhtikuussa 2020 noin 35 tapausta tuhatta ihmistä kohti. Leviämisnopeuden perusteella 6. helmikuuta tartunnan saaneiden määrän arvioitiin kaksinkertaistuvan 4–6 päivässä.[24] Epidemia on kuitenkin saatu hallintaan Kiinan osalta, ja ainoa uhka on lähinnä mahdollinen toinen aalto.

Kiina kieltäytyi Maailman terveysjärjestön (WHO:n) avusta koronaviruksen taltuttamisessa helmikuun alussa.[25][26] Kiina on kehittänyt mobiilisovelluksen, jolla käyttäjät voivat seurata omaa koronavirusriskiään. Sovellus kertoo käyttäjille, ovatko he olleet lähellä henkilöä, jolla on todettu tai jolla epäillään koronavirustartuntaa.[27] Moni yhtiö laittoi työntekijänsä etätöihin karanteenin vuoksi.[28] Kiina massadesinfioi seteleitä, mutta sen hyödyt jäivät pieniksi, sillä valtaosa kiinalaisista on siirtynyt käyttämään mobiilimaksuja.[29]

760 miljoonan ihmisen liikkumista oli rajoitettu ympäri Kiinaa 16. helmikuuta. Rajoitukset koskivat noin puolta maan asukkaista. Koronakaranteenien tiukkuus vaihteli alueittain. Joissakin paikoissa ihmisten ei annettu poistua kotoaan ollenkaan, joissakin rajoitettiin lähinnä kaupungista lähtemistä. Jotkut kaupungit veivät kontrolloinnin äärimmäisyyksiin: esimerkiksi Hangzhoussa ihmisiä ei paikoin päästetty lähtemään kotoaan edes lääkäriin.[28]

Wuhanin asukkaita jonottamassa suusuojaimia paikallisen apteekin ulkopuolella.

21. tammikuuta kerrottiin viruksen ydinalueen sairaaloilta loppuneen varusteet ja henkilökunta kesken. Tämän vuoksi monet sairaalat eivät olleet kyenneet diagnosoimaan koronavirustapauksia tarkasti, ja ne olivat diagnosoineet monia koronavirustapauksia "vakavaksi keuhkokuumeeksi".[41] Monet, joilla oli viruksen taudinkuvaan sopivia oireita oli lähetetty kotiin sairaaloista pitkien jonotusaikojen ja ahtaiden olosuhteiden johdosta.[42] Tämän vuoksi tutkijat arvioivat todellisten tapausten määrän olevan 5–10 kertaa virallisesti todettua suurempi tammikuussa 2020.[43][42] Eräs tutkijaryhmä arvioi helmikuussa, että 19:stä tartunnan saaneesta vain yksi testattiin. Näiden ihmisten joukossa riski kuolla olisi lähes yksi viidestä.[44]

Kuukauden ajan joulukuun 8. päivästä 2019 17. tammikuuhun 2020, kaikki vahvistetut Manner-Kiinan tapaukset olivat Wuhanin kaupungista, vaikka samaan aikaan vahvistettuja tapauksia todettiin Japanissa ja Thaimaassa. Kiinalaisissa sosiaalisen median kanavissa vihjailtiin viranomaisten salailevan sairastuneiden todellisia lukumääriä. Virusta on leikkimielisesti kutsuttu "isänmaalliseksi", sillä se "tartuttaa muut maat, muttei omaamme (Kiinaa)".[45][46] Viranomaisten kovat otteet herättävät vastustusta monien kiinalaisten keskuudessa. Hallitusta arvostelevia viestejä on ilmestynyt sosiaaliseen mediaan, mutta viranomaiset ovat sensuroineet niitä huolellisesti.[25] Kiinalaisissa sosiaalisen median kanavissa julkaistiin lukuisia videoita sairaaloista, jotka on ylikuormitettu tuhansilla kuumeesta kärsivillä ihmisistä, ja ihmiset ovat kyseenalaistaneet Kiinan valtion antamia virallisia lukuja.[47] Suuri osa videoista on kuitenkin valheita.[48] Kiinalaisessa sosiaalisessa mediassa ihmeteltiin, miksi joka päivä raportoitujen uusien tartuntojen ja kuolleiden suhde on suunnilleen sama, hieman yli kaksi prosenttia. Virusta luonnehdittiin humoristisesti hyväksi matematiikassa.[49]

28. tammikuuta hongkongilaisten tutkijoiden Lancetissa julkaistun tutkimuksen avulla kävi ilmi, että SARS-CoV-2-tartuntoja oli havaittu aiemmin kuin Kiinan viranomaiset ovat kertoneet, eikä epidemia näytä olevan kytköksissä Huananin ruokatoriin Wuhanin kaupungissa yhtä tiiviisti, kuin Kiinan viranomaiset ovat antaneet ymmärtää. Lisäksi potilaat eivät ole niin suurelta osin iäkkäitä tai pitkäaikaissairaita kuin viranomaiset aluksi korostivat. On arvioitu, että virus on levinnyt Wuhanissa todellisuudessa paljon ennen joulukuuta, ehkä jo lokakuussa. Tutkimuksen mukaan tauti on tarttunut ihmisestä toiseen viimeistään tammikuun alkupäivinä, vaikka Kiina vahvisti näin tapahtuneen vasta 20. tammikuuta.[8]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan asiantuntijan Jussi Sanen mielestä kiinalaisten spekulaatiot siitä, että käärme olisi toiminut viruksen väli-isäntänä ennen sen siirtymistä ihmiseen ovat hyvä esimerkki siitä, miten epävarmojen tietojen perusteella on vedetty mutkia suoriksi. Hänen mukaansa tarkemmin katsottuna paljastuu, että siinä ei ole mitään perää – dataa on vähän ja siitä on tehty hyvin suoria johtopäätöksiä. Hän sanoi, että normaalissa tilanteessa tällaiset tutkimusmallit eivät ikinä menisi läpi tieteen teossa.[50]

Ensimmäisenä viruksesta julkisuudessa ilmoittanut lääkäri Li Wenliang joutui viranomaisten painostuksen kohteeksi.[51] Li jakoi joulukuussa sosiaalisessa mediassa varoituksia sars-viruksen kaltaisen viruksen leviämisestä. Poliisi vaati häntä allekirjoittamaan lausunnon, jonka mukaan varoittelut olisivat olleet "laitonta käytöstä".[52] Sankarilääkäriksi kiinalaisten keskuudessa noussut Li sairastui itse virukseen ja kuoli.[51] Kiinan keskushallinto myönsi 19.3. rankaisseensa lääkäriä aiheettomasti.[52]

Wuhanin paikallishallinnon viranomaiset olivat viikkojen ajan vähätelleet keskushallinnolle uhkaa, jonka uusi koronavirus aiheuttaa. Syy tietojen pimittämiseen oli halu olla pilaamatta juhlamieltä Hubein maakuntahallinnon seremonioissa vuoden alussa. Tammikuun alussa viranomaiset myös rajoittivat keskustelua aiheesta muun muassa pidättämällä ihmisiä, jotka olivat kirjoittaneet siitä sosiaaliseen mediaan, ja uhkailemalla aihetta käsitelleitä toimittajia.[8][53]

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Kiinan hallituksen reaktio koronavirukseen viivästyi, sillä se pyrki estämään tiedon leviämisen julkisuuteen eikä hoitanut tapausten raportointia asianmukaisesti. Järjestön mukaan Kiina oli ottanut kiinni taudista kertoneita ihmisiä ”juorunlevittäjinä”, sensuroinut aihepiiriä käsittelevää verkkokeskustelua sekä rajoittanut uutisointia mediassa. Järjestö syyttää Kiinan pyrkineen kritiikin hiljentämiseen sen sijaan, että se pyrkisi faktoin hiljentämään taudista leviävät valeet ja virheelliset tiedot. Muun muassa sairastuneiden perheiden pyyntöjä avun saamiseksi oli sensuroitu.[54] Tutkijat olivat arvioineet, että Hubein viranomaiset vähättelivät tammikuun alussa epidemian laajuutta. Hubein kommunistipuolueen johtaja myönsi helmikuussa, että viranomaiset pahensivat tilannetta, koska eivät määränneet aiemmin matkustusrajoituksia. Suomalaiset asiantuntijat olivat aikaisemmin kritisoineet Kiinan matkustusrajoituksia ja kokonaisten kaupunkien asettamista karanteeniin, kuvaillen niitä "ylilyönneiksi".[55]

Kiinan antamat luvut herättivät epäilyksiä vääristelystä, sillä Wuhanin kaupungissa miltei viisi prosenttia tartunnan saaneista oli kuollut, kun joissakin Kiinan maakunnissa ja yli 20 maassa kuolemantapauksia ei ollut yhtään. Esimerkiksi Itä-Kiinassa sijaitsevassa Zhejiangin maakunnassa oli 11. helmikuuta 2020 mennessä raportoitu yhteensä 1 117 tartuntaa, muttei yhtäkään kuolemaa. Guangdongin maakunnassa tartuntoja oli 1 177 ja kuolleita yksi. Erilaisille tartunta- ja kuolleisuusluvuille voi olla myös viattomia selityksiä. Viranomaisten uskotaan vääristelevän lukuja, sillä Kiinalla pimitti tietoja esimerkiksi 2000-luvun alun SARS-epidemian aikana, ja koska Kiina on autoritaria.[49]

10. helmikuuta Hubein maakunnassa kirjattiin lähes 6000 tartuntaa, mutta Kiinan viranomaiset ilmoittivat vain vähän yli puolet tästä.[56]

Tampereen yliopiston epidemiologian professori Anssi Auvisen mukaan oli "aika vahva oletus", että Kiinan antamat luvut olisivat kertoneet tautitilanteesta tarkasti. Auvisen mukaan lukujen puutteelle on myös viattomia syitä: kaikkia tapauksia ei oltu tunnistettu, tartuntojen rekisteröiminen ei ollut ajan tasalla ja esimerkiksi virustautiin kuolleiden kuolinsyyt oli ehkä merkitty väärin, vaikkapa keuhkokuumeeksi. Uusi virus aiheuttaa pahimmillaan tappavia hengitystieinfektioita monien muiden koronavirusten tavoin. Kiinan maakuntien välisiä kuolleisuuseroja voi Auvisen mukaan selittää esimerkiksi se, minkä ikäisessä väestössä virus on missäkin päin maata alkanut kiertää – virus on tappavin ja vaarallisin yli 60-vuotiaille.[49]

Vuoden 2021 lopulla alkoi maailmalla levitä uusi koronaviruksen muunnelma, omikron.[57] Tästä kehittyi vuonna 2022 yhä vauhdikkaammin leviäviä muunnelmia.[58] Länsimaissa ja muualla hyvin suuri osa väestöstä sai koronaviruksen. Kiina jatkoi yhä nollapolitiikkaa, jota se toteutti laajoin testauksin, jäljittämisin, eristyksin ja suluin.[59][60] WHO piti Kiinan nollalinjaa kestämättömänä, koska uusi virusmoonnelma levisi niin nopeasti. Kiina ei pitänyt WHO:n pääjohtajan kommentista.[61]

Koronavirus alkoi Kiinassakin levitä rajoitusten ohi.[62] [63][64][3] Marraskuussa leviäminen oli ennätysnopeaa.[61]

Testauskapasiteettikin ylittyi. Jatkuvat rajoitukset ja se, että rajoitusten takia joskus kuoli ihmisiä, nosti marraskuussa kansan vihat ja suuria mielenoituksia Kiinassa.[65][66][67] Kiinan taloudessa oli rajoitusten takia ongelmia. [68]. Kiinalaiset rokotteet olivat länsimaisia huonompia, niitä ei oltu kehitetty edelleen, moni vanhus ei ollut rokotteita ottanut, vuode- ja tehohoitopaikkoja oli vähän[69][5]

Kiina luopui nollapolitiikasta höllentäen rajoituksia 1. joulukuuta 2022.[62] Vuotaaneen tarvion mukaan Kiinassa olisi ollut joulukuussa 2022 kolmen viikon aikana noin 250 mioljoonaa koronatartuntaa.[70] Virus levisi hallitsemattomasti. Sairaalat täyttyivät, krematorioiden lähellä oli ruuhkaa.[71]

Tammikuussa 2023 oli määrä lopettaa maahan saapuneiden testaus.[72]

8. tammikuuta 2022 sairaalat täyttyivät ja maan terveydenhuolto oli romahduspisteessä.[73][74] Kun krematoriotkin olivat täynnä, kiinalaiset polttivat vainajiaan kaduilla.[75]