Korkeasta tyylistä
Korkeasta tyylistä (m.kreik. Περὶ ὕψους, Peri hypsūs, ”Korkeasta”) on antiikin ajalta peräisin oleva kirjallisuuden tyylitutkielma, jonka kirjoittajasta tai kirjoitusajankohdasta ei ole varmaa tietoa.
Korkeasta tyylistä | |
---|---|
Περὶ ὕψους | |
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Dionysios Longinos (?) |
Kieli | muinaiskreikka |
Genre | kirjallisuuden estetiikka |
Julkaistu | 1. vuosisata |
Suomennos | |
Suomentaja | O. E. Tudeer |
Kustantaja | Otava |
Julkaistu | 1918 |
ISBN | 952-5439-53-4 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Teoksen nimi kääntyy kirjaimellisesti ”korkeasta” ja se käsittelee tyyliä jota voisi sanoa korkealentoiseksi. Toisinaan sen merkitys vivahtaa voimakkaaseen, intensiivisen suureen tai valtavaan.[1]”Korkea” on käännetty latinankielessä subliimiksi, jota on käytetty myös muiden kielten käännöksissä[2]. Se ei vastaa kuitenkaan nykyaikaista subliimi-käsitettä. Tutkielmasta on hävinnyt sen loppu sekä jokaisen arkin sisimmät lehdet.[3]
Tutkielma kirjoitettiin todennäköisesti 1. vuosisadalla jaa. Kirjoittajasta ei ole päästy yksimielisyyteen, mutta hänestä käytetään nimeä Longinus tai Pseudo-Longinus.[4] Tutkielman tekijäksi mainitaan useissa käsikirjoituksissa Dionysios Longinos, jota on pidetty samana kuin Kassios Longinosta. Hänen teoksissaan ei kuitenkaan esiinny yhtäläisyyksiä Peri hypsouksen kanssa. Teoksessa titteli esiintyy myös nimellä "Dionysioksen tai Longinoksen Peri hypsous". Ilmeisesti tekijästä ei ollut varmaa tietoa, kun säästynyt Codex P. käsikirjoitus kirjoitettiin. Dionysios saattaa viitata reetori ja historioitsija Dionysios Halikarnassoslaiseen.[5]
Tutkielma löydettiin uudelleen 1500-luvulla ja ensimmäinen editio siitä ilmestyi 1554, sekä myöhemmin vuonna 1555 ja 1569.[1] Teoksen teki tunnetuksi Nicolas Boileau-Despréaux, joka käänsi sen ranskaksi 1674. Myöhemmin tutkielma käännettiin englanniksi; John Pultney vuonna 1680, Leonard Welsted vuonna 1712 (käännös Boileau'n ranskannoksesta) ja William Smith vuonna 1739 (jonka viides editio ilmestyi vuonna 1800). Tutkielman vaikutus myöhempien aikojen taideteorioihin on ollut huomattava jo 1500-luvulta alkaen ja 1800-lukuun saakka se painoi leimansa kaikkeen esteettiseen keskusteluun[4].
Suomeksi teoksen on kääntänyt O. E. Tudeer vuonna 1918 nimellä Korkeasta tyylistä. Käännös kuitenkin vanhentui nopeasti oppisanaston kannalta.[6]
Kirjallisuutta
Suomennos
- Korkeasta tyylistä. (Peri hypsus.) Suomentanut sekä selityksillä varustanut O. E. Tudeer. Näköispainos. Alkuteos: Helsinki: Otava, 1918. Helsinki: Kirja kerrallaan, 2003. ISBN 952-5439-53-4.
Lähteet
- Kinnunen, Aarne & Oksala, Teivas (toim.): Antiikin estetiikka. Suomen estetiikan seuran vuosikirja 2. Taskutieto 136. Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-0-06817-9.
- Tudeer, O. E.: Johdanto teokseen Korkeasta tyylistä 1918.
Viitteet
- Tudeer 1918, s. 9
- Kinnunen & Oksala 1977, s. 123
- Tudeer 1918, s. 10-11
- Kinnunen & Oksala 1977, s. 122-131
- Tudeer 1918, s. 12-14
- Kivistö, Sari & Riikonen, H. K.: Antiikin kirjallisuus ja suomennokset uuslatinasta ja humanistikreikasta. Teoksessa Riikonen, H. K. (päätoim.): Suomennoskirjallisuuden historia, s. 35. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-889-3.
Aiheet |
Taidekäsitys • Estetismi • Esteettinen arvostelma • Esteettinen kontemplaatio • Esteettinen relativismi • Maku • Tyyli |
---|---|
Estetiikan teoriat |
Imitaatio • Institutionaalinen taideteoria • Mimesis • Reseptioestetiikka • Symptomaattinen taideteoria |
Esteettiset kategoriat |
Kauneus • Ylevä • Pittoreski |
Sovellettu estetiikka |
Clauden lasi • Musiikkifilosofia • Myyttikritiikki • Ympäristöestetiikka • Taidepsykologia |
Taidefilosofit |
Alexander Gottlieb Baumgarten • Arthur Danto • George Dickie • Nelson Goodman • Hegel • Yrjö Hirn • Immanuel Kant • Aarne Kinnunen • Wilhelm Worringer |
Artikkeleita aiheesta |
Abjektio • Aihe • Alkuperäisyys • Appropriaatio • Arvostelu • Autenttisuus • Arvostelija • Esittävä taide • Formalismi • Kertomus • Kitsch • Korkeasta tyylistä • Motiivi • Pastissi • Pastoraali • Representaatio • Reproduktio • Samastuminen • Taidemaailma • Taidetta taiteen vuoksi |