Korfun julistus

Korfun julistus oli 20. heinäkuuta 1917 allekirjoitettu julistus, joka loi pohjan Jugoslavian valtion perustamiselle ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Julistuksessa vaadittiin yhteisen eteläslaavien valtion perustamista serbien, kroaattien ja sloveenien liiton pohjalta. Julistuksen allekirjoittivat Serbian pääministeri Nikola Pašić ja Jugoslavian komitean puheenjohtaja Ante Trumbić.[1] Allekirjoitus tapahtui Kreikan Korfussa, jossa Serbian hallitus tuolloin oli maanpaossa.[2]

Korfun julistuksen teksti, toinen kahdesta sivusta ja allekirjoitukset.

Julistus oli suuri voitto Jugoslavian komitean johtaja Trumbićille, joka oli kannattanut ajatusta serbien, kroaattien ja sloveenien liittovaltiosta. Lontoosta käsin toiminut Jugoslavian komitea edusti Itävalta-Unkarin eri slaavilaisia kansallisuuksia. Serbian pääministeri Pašić oli sen sijaan suhtautunut ajatukseen Jugoslaviasta epäluuloisesti, sillä hän oli ensisijaisesti kiinnostunut vain laajentamaan Serbian alueita. Kun Serbia menetti helmikuun vallankumouksen myötä tärkeimmän tukijansa Venäjän, Trumbić sai taivuteltua Pašićin suostumaan yhteiseen julistukseen, joka edusti kompromissia heidän tavoitteistaan. Kulissien takana Pašić kuitenkin pyrki varmistamaan, etteivät ympärysvallat ryhtyisi sodan jälkeen asioimaan Jugoslavian komitean kanssa Serbian hallituksen sijasta.[3] Johtavat ympärysvallat Iso-Britannia ja Ranska siunasivat Itävalta-Unkarin hajottamiseen tähdänneen Korfun julistuksen.[3]

Korfun julistuksessa suositeltiin tulevasta Jugoslavian valtiosta perustuslaillista monarkiaa, jota hallitsisi Karađorđević-suku, ja jossa eri kansallisuuksille ja uskonnollisille ryhmille taattaisiin tasavertaiset oikeudet. Tasaveroiset oikeudet luvattiin jopa kyrillisille ja latinalaisille aakkosille sekä serbien, kroaattien ja sloveenien omille lipuille ja vaakunoille. Julistuksessa luvattiin myös, että äänioikeus tulevassa valtiossa tulisi olemaan yleinen ja yhtäläinen, ja siinä esitettiin suunnitelma perustuslakia säätävän kansalliskokouksen valinnasta ja toiminnasta. Julistuksen mukaan gregoriaaninen kalenteri piti ottaa käyttöön koko valtakunnassa mahdollisimman pian.[1]

Serbian sijaishallitsijana toiminut prinssi Aleksanteri kannatti myös ajatusta Jugoslavian valtiosta. Maailmansodan päätyttyä hän julisti 1. joulukuuta 1918 perustetuksi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan, jota myös Korfun julistuksessa oli tarjottu uuden valtion nimeksi. Kuningaskunta uudelleennimettiin lokakuussa 1929 Jugoslaviaksi.[3][1]