KARI (avaruusjärjestö)

KARI (Korea Aerospace Research Institute, 한국항공우주연구원) on Etelä-Korean avaruusjärjestö, jonka toiminta kattaa myös siviili-ilmailun tutkimusohjelmat. Vastaava järjestely on käytössä esimerkiksi Romaniassa ja Yhdysvalloissa.

Muokataan sivua KARI

Organisaation johtaja on Joojin Lee (이주진). Sen budjetti oli vuonna 2007 366 miljoonaa dollaria. Sen pääkonttori on Yuseong-gussa, Daejeonissa

Organisaation synty

Etelä-Korea on lähtenyt avaruustoimintaan miltei samanaikaisesti Suomen kanssa. 4. joulukuuta 1987 hyväksyttiin laki koskien Etelä-Korean ilmailu- ja avaruusteollisuuden kehittämistä. 10. lokakuuta 1989 KARI perustettiin KIMM-instituutin (Korea Institute of Machinery and Materials, Konetekniikan ja materiaalien instituutti) alaisuuteen.

15. marraskuuta 1996 KARI itsenäistyi KIMM:stä. Syyskuussa 1992 KARI tuli International Astronautical Federationin jäseneksi edustaen Koreaa tällä kansainvälisellä foorumilla.

Kehitystoimet Etelä-Koreassa
KSLV-1

Vuoden 2007 toukokuussa Etelä-Korean Tiede- ja teknologiaministeriö julkisti suunnitelmansa laajentaa avaruustoimintaansa vuoteen 2017 mennessä pyrkien varsinaiseksi avaruusmaaksi. Se aikoo panostaa neljä miljardia dollaria kymmenessä vuodessa satelliitti- ja rakettitekniikkaan. Maa liittyy kansainvälisiin nk. eksploraatio-ohjelmiin.

Keskus ja raketit

8. elokuuta 2003 alkoi avaruuskeskuksen rakentaminen Goheungissä. Hieman aiemmin, 30. toukokuuta 2003 aloitettiin Lentoteknisen testauskeskuksen rakentaminen Goheungissä, Jeollanam-do'ssa.

KARI on kehittänyt kansallisesti luotainraketteja, KOMPSAT-piensatelliitteja, kaukokartoitussatelliitin kameran ym. 1990-luvulla Korea lähetti Yhdysvaltoihin koulutukseen suurehkon määrän insinöörejä ja rakensi oman satelliitin. Korea on kehittänyt tai kehityttänyt yhdeksän satelliittia vuoden 1992 jälkeen.

Vuoden 2009 alussa Etelä-Korea oli aikeissa koelaukaista Naron avaruuskeskuksesta kehittämänsä kaksivaiheisen Korea Space Launch Vehicle-1 (KSLV-1) kantoraketin, mutta se viivästyy. Raketti on kehitetty venäläisen Hrunitševin kanssa. Raketin paino on 140 000 kilogrammaa ja se on 33 metriä pitkä ja halkaisijaltaan kolmimetrinen. Se laukaisee 100 kilogramman painoisen mikrosatelliitin matalalle maan kiertoradalle. Projekti on kaikkiaan maksanut Korealle 340 miljoonaa dollaria. Naron keskus avataan kesäkuussa 2009. Sen rakentaminen maksoi 250 miljoonaa dollaria. Etelä-Korea on laukaissut 10 omistamaansa mutta muualla rakennettuja satelliittia ulkomailta avaruuteen. [1]

Rakettikeskusprojekti alkoi vuonna 2002. Pohjois-Korea teki maansa toisen satelliittilaukaisuyrityksensä talvella 2009.[2] KARIn pääjohtaja Lee Joo-jin ilmoitti KSLV-1:n laukaisun tapahtuvan heinäkuussa 2009, jolloin raketti kuljettaa 100 kg painavan SCISAT-2-teknologiakoesatelliitin. Laukaisuasema on "NARO Space Center" Oenaro-saarella lounaisessa Koreassa. Satelliitissa on kaksikanavainen radiometri kaukokartoitukseen (DREAM-instrumentti) ja laser-reflektori. Raskaampi korealainen kantoraketti on valmis vuonna 2017. Kaavailuissa on myös kuuluotain vuonna 2020 ja kuulaskeutuja vuonna 2025. [3]

KSLV-1 (eli Naro) laukaistiin 25. elokuuta 2009. Venäläisvalmisteinen ensimmäinen Angara-rakettivaihe toimi suunnitellusti, mutta korealaisvalmisteinen toinen rakettivaihe ei saavuttanut tavoiteltua kiertorataa eikä STSAT 2 -satelliittia sijoitettu radalleen.[4][5] Toinen raketti laukaistiin kesällä 2010. [6] 10. kesäkuuta 2010 Narosta laukaistuun KSLV-1 rakettiin (Naro 1) menetettiin yhteys 107:n sekunnin kuluttua laukaisusta ja raketin oletetaan räjähtäneen. Raketin mukana menetettiin myös STSAT-tutkimussatelliitti.[7][8] Tämän jälkeen Korea ja Intia solmivat yhteistyösopimuksen siitä, että Korea pyrkii käyttämään intialaisia kantoraketteja satelliittiensa laukaisuihin. [9]. Kylmän sodan aikana sekä yhteistyö rakettitekniikassa Venäjän kanssa olisi ollut Korealle mahdotonta ja jos sen kehittämä raketti olisi epäluotettava, rakettitilaukset olisivat automaattisesti siirtyneet Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin. Nyt Etelä-Korea voi tehdä myös omia kustannustehokkaita valintoja.

Etelä-Korea tekee kolmannen KSLV-1-raketin laukaisuyrityksen lokakuussa 2012. [10]

Satelliitit

Koreassa koottu yli 300 miljoonaa dollaria maksanut COMS tietoliikenne- ja sääsatelliitti laukaistaan vuonna 2010 Kourousta Ariane 5-kantoraketilla. Se toimii vähintään 7 vuotta. [11]

Sotilaallinen avaruustoiminta

KARI ei välttämättä organisoi Etelä-Korean sotilaallista avaruustoimintaa, mutta avaruushallintona se on tietoinen alan toimista.

Lokakuun 2009 lopussa Etelä-Korea ilmaisi kiinnostuksensa hankkia 4 omaa tiedustelusatelliittia ja toisaalta kiinnostuksen hankkia Saksan itselleen kehittämien tutkasatelliittien kuva-aineistoa. [12]

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.