Koraali

Koraali on luterilaisessa kirkossa koko seurakunnan laulama virsisävelmä. Koraalit ovat yleensä yksinkertaisia ja helposti laulettavia sävelmiä. Koraaleihin liittyvien virsien tekstit ovat usein loppusoinnullisia ja useita säkeistöjä käsittäviä runoja, jotka lauletaan samalla melodialla. Koraali ei kuitenkaan ole ainoa virsisävelmän muoto.[1]

Johann Sebastian Bachin koraalialkusoitto Wie schön leuchtet der Morgenstern BWV 739.

Koraali on vokaalinen ja sidottu tekstiin. Siten se eroaa esimerkiksi tanssimusiikista. Koraalilla on voimakas lineaarinen piirre. Koraalissa kaikki pohjautuu yhteen äänilinjaan, ja se on helppo laulaa myös ilman soitinsäestystä. Se on lauluettua Jumalan sanaa ja rukousta, tarkoitettu ensisijaisesti jumalanpalveluskäyttöön. Se on sävyltään objektiivinen, riippumaton tunnetilojen vaihelusta.[1]

Koraali kehittyi 1500-luvulla uskkonpuhdistuksen myötä, kun seurakunta alkoi yhtyä jumalanpalveluksissa lauluihin, virsiin. Martti Luther on säveltänyt joitain koraalimelodioita (muun muassa virren Jumala ompi linnamme). Tunnetuimpia koraaleja ovat Philipp Nicolain säveltämät koraalit "Wie schön leuchtet der Morgenstern", joka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virsi "On kirkas aamutähti nyt" numerolla 43 ja "Wachet auf, ruft uns die Stimme" ,”Herätkää”! niin huuto kaikaa" numerolla 163. Koraalia "Wachtet auf" on usein nimitetty "koraalien kuninkaaksi" ja "Wie schön" -koraalia koraalien kuningattareksi. Kummallakin sävelmällä lauletaan useita eri virsiteksejä.[2]

Koraalit olivat alun perin yksiäänisiä, mutta monet säveltäjät ovat tehneet niistä moniäänisiä sovituksia. Johann Sebastian Bach teki useita koraalisovituksia neliääniselle kuorolle, joita hän käytti kantaattien ja passioiden osina. Koraalimelodioita on käytetty myös koraalialkusoitoissa, yleensä uruille sävelletyissä instrumentaalikappaleissa, joita esitettiin johdantona ennen varsinaisen koraalin laulamista. Koraalialkusoitto sisältää sitä seuraavan koraalin melodian.^lähde?