Koprina

Koprina[1] (ven. Ко́брино, Kobrino) on kylä, kunta ja entinen luterilainen seurakunta Inkerissä, nykyisen Leningradin alueen Hatsinan piirissä Venäjällä.

Koprinin kirkko (1911)

Koprinan kylä ja kunta

Koprinan kylä sijaitsee Suijanjoen sivujoen Koprinkan varrella lähellä Pribytkovon rautatieasemaa Hatsinan ja Lugan välisellä radalla. Kylässä on satakunta asukasta, viereisessä Kobrinskojen (ven. Ко́бринское) taajamassa 1 100 (vuonna 2005) ja koko kunnassa 5 700 (vuoden 2008 alussa).

Kylän läheltä on löydetty keskiaikaisia kurgaanihautoja. 1640-luvulla Koprinasta tuli samannimisen luterilaisen seurakunnan keskus. Lähellä sijainneen kartanon omisti 1700-luvulla Aleksandr Puškinin isoisoisä Abram Gannibal. Vuosisadan lopulla Koprinassa asui Puškinia lapsena hoitanut Arina Jakovleva, jonka jälkeläisten asumaan taloon avattiin vuonna 1974 hänelle omistettu museo.

Koprinan kylän vieressä sijaitsee Kobrinskojen taajama, joka syntyi vuonna 1949 turvetuotannon työläisasutukseksi. Vuoteen 2004 saakka sillä oli kaupunkimaisen taajaman status.

Koprinan kunnan hallinnollinen keskus on Kobrinskojen taajama. Lisäksi siihen kuuluvat seuraavat asutuskeskukset: kylät Lopitsa (ven. Покровка, Pokrovka), Menkkova (ven. Меньково, Menkovo), Myllykylä (ven. Мельница, Melnitsa), Piisma (ven. Пижма, Pižma), Ruunala (ven. Руново, Runovo), Suija, Uusi-Pokosti (ven. Новокузнецово, Novokuznetsovo), Vanha-Pokosti (ven. Погост, Pogost), Väärä-Kolena (ven. Старое Колено, Staroje Koleno); taajamat Karttusin asema (ven. Карташевская, Kartaševskaja), Pribytkovo (ven. Прибытково), Suija, Ylälähteet (ven. Высокоключевой, Vysokokljutševoi) sekä Suijan aseman taajama.

Kunnan tärkein maatalousyritys on GU OPH ”Suida”. Suijan taajamassa on Abram Gannibalin kartanomuseo ja hauta. Suijan kylässä on Kristuksen ylösnousemuksen kirkko, jossa Aleksandr Puškinin vanhemmat vihittiin.

Koprinan luterilainen seurakunta

Koprinan luterilainen seurakunta käsitti kuntaa huomattavasti laajemman alueen Ortesjoen yläjuoksulla Etelä-Inkerissä. Seudun asutus oli vanhastaan paljolti venäläistä ja seurakuntaan kuuluneet kylät enimmäkseen suomalais-venäläisiä sekakyliä. Alueen pohjoisosassa oli pelkästään inkeriläisten asuma Kankaankylän-Virkkilän seutu. Koprinan eteläpuolella sijaitsi Ylä-Laukaan inkeroisten asuma-alue, joka venäläistyi 1800–1900-luvun vaihteessa.

Seurakunta Koprinaan perustettiin vuonna 1640. Seurakunnan kirkko, 1200-paikkainen Pyhän Katariinan kirkko, valmistui vuonna 1786. Vuonna 1928 Koprinan väkiluku oli 6500. Pyhän Katariinan kirkko suljettiin vuonna 1937, minkä jälkeen se toimi suutarinverstaana aina sen palamiseen saakka vuonna 1966. Toisen maailmansodan aikana alue oli saksalaisten miehittämä ja monien muiden Inkerin paikkakuntien tavoin myös Koprinasta siirrettiin suomalaisväestö Suomeen vuonna 1943.[2] Sodan jälkeen Suomesta palanneet karkotettiin venäläisille paikkakunnille. Koprinaan oli jo tuolloin sijoitettu uudet venäläiset asukkaat.

Koprinan seurakuntaan kuuluneet kylät

Hävinneet kylät on kursivoitu.
Hovinmäki (Мыза), Hynnisen Siiverska (Новосиверская), Hännisi (Никольское), Jänikselä (Зайцево), Kankaanautio (Пустошка), Koprina (Кобрино), Korkka (Горки), Koussula (Ковшово), Letna (Клетно), Lopitsa (Покровка), Läsänmäki (Лязево), Lätä, Menkkova (Меньково), Mesina, Miina (Мины), Myllykylä (Мельница), Orinansavota , Petrovskoje, Pieni Lätä (Новые Ляды), Pieni Vopsi, Piisinä (Пижма), Polssova (Большово), Porissova (Борисово), Riepitsa, Ruunala (Руново), Saamusti, Saapru (Заборье), Saaseri (Заозерье), Suuri Iisaro (Изора), Tihkovitsa, Uusi Pokosti (Новокузнецово, Uustia (Введенская), Valasniekka (Валасники), Vanha Pokosti (Погост), Varpaan Siiverska eli Varpaala (Старосиверская), Viiritsa, Virkkilä (Виркино), Vuiri.[3]

Koprinan seurakunnan kylät kuuluvat nykyään Hatsinan piirin Koprinan, Orinansavotan, Possatan, Siiverskan, Susaninan, Suuren-Kolppanan ja Viiritsan kuntiin.

Lähteet
  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 101. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).
  2. Virtuaali-Inkerin sivu Koprinasta
  3. Inkeri: historia, kansa kulttuuri. Toim. Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1991, s. 407.

    Aiheesta muualla

    Inkerin historialliset luterilaiset seurakunnat
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.