Valokopiointi

Valokopiointi on menetelmä, jolla monistetaan tekstiä tai kuvia sisältävästä paperista kopioita toiselle paperille käyttämällä valokopiokonetta. Valokopioinnin lanseerasi Xerox 1960-luvulla ja vähitellen 20 vuoden kuluessa se syrjäytti muut kopiointitekniikat.

Hurrikaani Katrinassa 2005 tulvavahingon kärsinyt Sharp-kopiokone.

Valokopiointia käytetään laajalti liike-elämässä, oppilaitoksissa ja julkisella sektorilla. Valokopioinnin suosio on kuitenkin laskenut viestinnän siirtyessä paperisista asiakirjoista sähköisiin. Jos sähköisistä dokumenteista tarvitaan paperikopioita, käytetään tulostimia, joihin tosin usein yhdistyy myös paperidokumenttien skannaus- ja kopiointimahdollisuus.

Historia

Aiemmin kopiointiin on käytetty muun muassa fotostat-menetelmää, jossa käytettiin kameraa ja herkkää valokuvauspaperia ja kopio kuivattiin koneessa heti.

Xerox-yhtiö sovelsi valokopiointiin fyysikko Chester Carlsonin vuonna 1938 unkarilaisen fyysikon Pál Selényin julkaisujen pohjalta kehittämää elektrofotografiaa, jossa pyörivä alumiininen kuvarumpu varataan sähköllä ja valotetaan sitten kopioitavan originaalin läpi tai siitä heijastaen niin, että rummulle seuraavaksi levitettävä värijauhe tarttuu vain tummiksi tarkoitettuihin kohtiin ja siirtyy sitten rummulta kopiopaperiin muodostamaan originaalin mukaisia kuvioita. Tätä menetelmää käytetään kehittyneessä muodossaan yhä kopiokoneissa ja lasertulostimissa[1].

Kopiokoneet olivat aluksi hitaita ja vaativat erikoispaperia, mutta 1970-luvulla ne kehittyivät yhä nopeammiksi ja halpaa tavallista paperia käyttäviksi. Niihin kehitettiin myös originaaliarkkien syöttölaitteita ja ulos tulevien kopioarkkien lajittelumekanismeja, mikä mahdollisti monisivuisten paperidokumenttien kopioinnin valmiiksi oikeassa sivujärjestyksessä oleviksi kopionipuiksi. Muita parannuksia olivat kaksipuoleinen kopiointi paperin molemmille puolille, suurennus- ja pienennysmahdollisuus sekä 1970-luvulla mustavalkokopioinnin rinnalle tuotu värikopiointi. 1990-luvun ”työpöytäjulkaisemisen” (desktop publishing) myötä kopiokoneet kehittyivät monitoimilaitteiksi, joissa yhdistyivät faksi, tulostin, kopiokone ja skanneri kuvien ja paperiasiakirjojen saattamiseen digitaaliseen muotoon.[1]

Valmistajia

Valokopioinnin kehittäjäyritys Xerox sai valokopioinnin nopeaan kasvuun esiteltyään vuonna 1960 Xerox 914 -kopiokoneensa, josta tuli valtava menestys. Samalla Xerox aloitti uuden liiketoimintamallin: konetta ei voinut ostaa vaan se piti vuokrata, ja Xerox sai joka koneesta tuloa myös sillä otetun kopiomäärän mukaan. Yhtiöstä tuli valokopioinnin synonyymi: englannin kielessä valokopiointia alettiin kutsua verbillä to xerox ja valokopiota substantiivilla a xerox ['zɪərɒks]. Yrityksen menestys jatkui läpi 1960-luvun, kunnes sen tärkeimmät patentit vanhenivat vuonna 1969 ja alalle tuli nopeasti kilpailijoita, suurimpina yhdysvaltalaiset IBM ja 3M, japanilais-yhdysvaltalainen Ricoh-Nashua-Savin, japanilaiset Canon, Minolta ja Toshiba sekä eurooppalainen Agfa-Gevaert. Kilpailijat toivat yhtäaikaa markkinoille tavalliselle paperille kopioivia koneita ja toivat Xeroxin vuokraukseen perustuvan toimintatavan rinnalle asiakkaille myytävät kopiokoneet. Xerox osasi kuitenkin nopeasti siirtyä sekin pois erikoispaperistaan ja säilytti asemiaan isoissa koneissa niin, että Suomessakin vuonna 1977 vielä noin 25 prosenttia valokopioista otettiin Rank Xeroxin koneilla.[2][3]

1980-luvun taitteessa yhdysvaltalais-japanilainen Nashua-Savin-Ricoh-yritysryhmä nousi Xeroxin ohi maailman suurimmaksi kopiokoneiden valmistajaksi. Muita maailman suurimpia valmistajia olivat tuolloin yhdysvaltalaiset IBM ja Saxon ja japanilainen Canon. Suomen suurimpia kopiokonemerkkejä vuonna 1979 olivat Xeroxin ja brittiläisen Rank Organisationin yhteinen Rank Xerox, Canon ja saksalainen Agfa-Gevaert.[4]

Kopioalan pioneeriyritys Xerox yritti markkina-asemansa elvyttämiseksi saada omistukseensa Hewlett-Packardista irrotettua, maailman suurimmaksi kasvanutta kopiokonevalmistajaa HP:ta, mutta luopui aikeesta[5]. Vuonna 2019 suurimpien kopiokonemerkkien maailmanlaajuiset markkinaosuudet olivat:[6]

  1. HP 26,6 %
  2. Canon 20,2 %
  3. Brother 11,5 %
  4. Epson 10,7 %
  5. Kyocera 7,3 %
  6. NEC 5,2 %
  7. Ricoh 2,4 %

Katso myös

Lähteet
  1. Copier Britannica. Viitattu 10.12.2021.
  2. Tuomi-Nikula, Jorma: Kuningas Xeroxin apajille monta tulijaa. Helsingin Sanomat, 23.8.1977, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
  3. Hiltzik, Michael: Column: Xerox, once a business icon, is about to disappear The Los Angeles Times. 13.2.2018. Viitattu 12.12.2021.
  4. Xeroxin valtakausi päättynyt. Helsingin Sanomat, 20.1.1980, s. 36. Näköislehti (maksullinen).
  5. Leswing, Kif: Xerox ends its hostile takeover bid for HP CNBC. 31.3.2020. Viitattu 12.12.2021.
  6. Alsop, Thomas: Printer share by vendor worldwide from 2015 to 2021 Statista. 1.9.2021. Viitattu 12.12.2021.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.