Venäjän rupla

Venäjän rupla (ven. российский рубль, rossiiski rubl, symboli ₽[2][3], lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta. Yksi rupla jakautuu sataan kopeekkaan (ven. копейка, kopeika, lyh. kop[4]). Käytössä ovat 1, 5, 10 ja 50 kopeekan sekä 1, 2, 5 ja 10 ruplan kolikot. Setelit ovat arvoiltaan 5, 10, 50, 100, 500, 1 000, 2 000 ja 5 000 ruplaa.[5] 10 ruplan metalliraha on tällä hetkellä seteliä yleisemmin käytössä.

Venäjän rupla
Keskuspankki Venäjän keskuspankki
Symboli ₽
Käyttäjät Venäjä Venäjä
Inflaatio 5,80% (marraskuu 2016[1])
Jaettava yksikkö kopeekka (kop)
Venäjän ruplan symboli

Rupla oli myös Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton rahayksikkö. Valko-Venäjä ja Transnistria käyttävät saman nimistä valuuttaa.

Historia

Keisarivallan lopulle

Rupla on ollut Venäjän rahayksikkönä satoja vuosia, jopa 1100-luvulta[6]. Ruplan nimi tulee venäjän kielen paloittelemista merkitsevästä verbistä rubit (рубить); aikoinaan rupla oli hopeaharkosta eli riunasta leikattu määrätyn painoinen palanen[6]. Kopeekan nimi tulee keihästä merkitsevästä sanasta kopjo (копьё), joka viittaa kolikoissa olevaan kuva-aiheeseen lohikäärmeen keihästävästä Pyhästä Yrjöstä.

Ensimmäiset maininnat ruplasta vaihdon välineenä ovat Novgorodin tasavallasta vuosilta 1281–1299, jolloin rupla vastasi pientä osaa hopeaharkosta melkein puoleen väliin 1400-lukua. Ensimmäiset ruplan kolikot ilmestyivät Venäjän tsaarikunnassa vuonna 1654 suoritetussa taalerien luetteloinnissa, jolloin rupla koostui 64 kopeekasta. Vuoden 1710 rahauudistuksen jälkeen rupla käsitti 100 kopeekkaa.

Tsaari Pietari I:n aikana 1704 rupla määriteltiin 28 grammaksi hopeaa. Hopeakantaisena rupla ei ollut kovin vakaa, mikä Saksan ja Britannian kanssa kone-, paperi- ja elintarvikekauppaa käyneessä Suomen suuriruhtinaskunnassakin huomattiin Krimin sodan aikana. Tämä vahvisti Suomen senaatin pyrkimystä omaan markkaan, joka toteutui hopeakantaisena 1860.

Berliinin kongressin 1878 jälkeen Euroopassa kultakanta yleistyi, mutta Venäjän keisarikunnassa ruplan vakauttaminen kultakantaan 0,774235 kultagramman arvoisena tapahtui vasta valtiovarainministeri Sergei Witten kaudella 1897 hallinnollisin päätöksin.

Ensimmäisen maailmansodan aikana inflaatio riistäytyi ja ruplan arvo heikkeni nopeasti.

Neuvostoaika

Lokakuun vallankaappauksen 1917 jälkeen syttyneen Venäjän sisällissodan aikana 1918–1920 bolševikkihallitusta vastaan taistelleet tasavaltalaisten, monarkistien, nationalistien ja anarkistien joukot laskivat liikkeelle omia rupliaan.

Sisällissodan voitettuaan bolševikit pyrkivät uuteen talouspolitiikkaan, mikä edellytti yksityisen investoimisen vuoksi vakaita rahaoloja. Neuvostoliiton perustamisen myötä valuutan nimeksi muuttui vuonna 1923 Neuvostoliiton rupla (myöhempi valuuttakoodi SUR). Neuvostojohto vakautti rahaolot 1924 sitomalla ruplan kultakantaan ja vaihtamalla 50 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen ruplaan. Toinen inflaatiokausi sattui toisen maailmansodan aikaan. Vuonna 1947 toteutettiin rahaolojen vakautus leikkaamalla talletuksia.

Itsenäisen Venäjän aika

Kolmas inflaatiokausi alkoi Neuvostoliiton loppu- ja itsenäiseksi nousseen Venäjän alkuaikoina. Neuvostoliiton hajottua 1991 rahayksikön nimeksi palautui Venäjän rupla (valuuttakoodi RUR). Korkeilla koroilla taltutetun inflaation tasoituttua vaihdettiin 1 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen (valuuttakoodi RUB). Runsaan öljyn ja maakaasun viennin vuoksi rupla on kurssikäyttäytymiseltään lähempänä Yhdysvaltain dollaria kuin euroa.

Vuonna 2014 Venäjän keskuspankki päästi ruplan vapaasti kellumaan markkinoille. [7]

Kolikot
1998–
Etupuoli Kääntöpuoli Arvo Halkaisija Paino Koostumus Syrjä Etupuoli Kääntöpuoli Liikkeelle lasku
1 kopeekka 15,5 mm 1,5 g kupari-nikkeli-teräs sileä Pyhä Yrjö arvo 1997
5 kopeekkaa 18,5 mm 2,6 g 1997
10 kopeekkaa 17,5 mm 1,95 g messinki hiottu 2015
50 kopeekkaa 19,5 mm 2,9 g 2015
1 rupla 20,5 mm 3,25 g nikkelillä päällystettyä terästä kaksipäinen kotka 2016
2 ruplaa 23 mm 5,1 g sahalaita 2016
5 ruplaa 25 mm 6,00 g 2016
10 ruplaa 22 mm 5,63 g messingillä päällystettyä terästä 2016

Setelit
1998–
Kuva Arvo Mitat Painaminen Liikkeellelasku Huomautuksia
Etupuoli Kääntöpuoli
5 ruplaa 137 mm × 61 mm 1997 1998 Ei laskettu liikkeeseen vuoden 2001 jälkeen.
10 ruplaa 150 mm × 65 mm 1997
2001, 2004		 Ei laskettu liikkeeseen vuoden 2010 jälkeen.
50 ruplaa Käytössä
100 ruplaa 1997
2001, 2004, 2014
500 ruplaa 1997
2001, 2004, 2010
1 000 ruplaa 157 mm × 69 mm 1997
2004, 2010		 2001
5 000 ruplaa 1997
2010		 2006

Lähteet
  1. Статистика, Главная страница, Банк России (venäjäksi)
  2. Cимвол рубля Банк России сегодня, Главная страница, Банк России (venäjäksi)
  3. Банк России утвердил символ рубля Деньги, Экономика, Лента.Ру (venäjäksi)
  4. Lyhenneluettelo Ohjeita ja suosituksia, Suomen kielen huolto, Kielenhuolto, Kotimaisten kielten keskus
  5. Банкноты Банкноты и монеты, Главная страница, Банк России (venäjäksi)
  6. N.E.Rut: Этимологический словарь русского языка для школьников, s. 346. Jekaterinburg: У–фактория, 2007. ISBN 978-5-4757-0112-1. (venäjäksi)
  7. Syöksykierteeseen joutunut rupla piristyi HS Taloud. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 11.11.2014. Viitattu 10.11.2014.

    Kirjallisuutta

    Aiheesta muualla
    Tämänhetkiset RUB-vaihtokurssit
    XE.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD
    OANDA.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.