Koosa järv

Järven pinta-ala on 281 hehtaaria ja se on 3,4 kilometriä pitkä ja 1,2 kilometriä leveä. Se sijaitsee Emajõe-Suursoon luoteislaidalla, joka on Peipsijärven alangolla Emajoen suistoalueen ympäröivä 181 neliökilometrin kokoinen suojeltu kosteikkoalue [3]. Emajõe-Suursoon maanpinta on lähes samalla korkeudella kuin Peipsijärvi, joten suoalueella tulvii yleisesti. Järvi on siis suomaiden ympäröimä ja järven pohjoispää kapenee suppilomaisesti Kargaja jõeksi, joka yhtyy Koosa jõgeen. Järvi on luodattu. Sen syvyys on 1,9 metriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 1,2 metriä. Järven tilavuus voidaan laskea kertomalla pinta-ala keskisyvyydellä, jolloin saadaan 0,0034 kuutiokilometriä eli 3,4 miljoonaa kuutiometriä [lower-alpha 1]. Järven rantaviivan pituus on 7,7 kilometriä ja sen rannat ovat enimmäkseen turvemaata. Jotkin järven rantojen osuudet kasvavat kapealla vyöhykkeellä metsää, mutta metsän takana alkaa uudelleen tasainen suomaa. Etelä- ja kaakkoispuolella on sitä vastoin kartoissa laajempi metsämaaksi merkitty alue, joka lienee ilmakuvien perusteella olevan rämettä. Järvi on autio ja saareton, eikä sinne tule tietä.[1][2][4][lower-alpha 2]

Järven luonnonhistoria on alkanut viime jääkauden loppuvaiheessa, kun mannerjäätikön reuna vetäytyi pohjoiseen paljastaen jäätikköjärven peittämän alueen. Järven pohjan peitti vedessä laskeutuva savikerros, joka toimi myöhemmin, maankohoamisen nostettua maan kuivilleen, soistumista edistävänä kerroksena. Koosa järv on todennäköisesti välttänyt umpeenkasvun, koska sen kautta virtaavat vedet ovat pitäneet sen avoimena.[5]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti kasvillisuudeltaan rehevöityneeksi (vir. makrofüüdijärv tai suurtaimerikas järv, MF), jolloin sekä pohja- ja rantakasvillisuus että kelluvalehtinen kasvillisuus kukoistaa. Tällaiset järvet ovat yleensä myös matalia.[2]

Järven rannat ovat suomaata, umpeen kasvanutta niittymaata ja sen rannat ovat vedenpintaan nähden matalia. Järvellä on tasainen mutapohja. Kesäisin on järvessä hapekasta ja hyvin sekoittuvaa vettä, mutta talvella sen vesi vaihtuu huonosti ja se voi jäätyä jopa pohjaan asti. Tämä tilanne on kaloille kohtalokasta. Vedenväri on kellertävä tai kellertävän ruskea ja näkösyvyys on noin metri. Vesikasvillisuus on rehevää. Kasviplanktonia ja eläinplanktonia on vähän, mutta eläinplanktonissa esiintyy runsaasti eri lajeja, osa niistä ovat harvinaisia. Järvessä elää myös paljon kalaa, joka tosin kuolee talvisin tai ui pois Peipsijärveen. Keväällä, kun jäät sulavat, pääsee kalasto taas uusiutumaan johtuen hyvästä yhteydeydestä Peipsijärveen. Järvi on tärkeä kutemisalue ja kalanpoikaset kasvavat kasvillisuuden suojassa suuremmiksi. Kalaston valtalaji on ahven, jonka yleisiä seuralaisia ovat särki, hauki, lahna, säyne, kiiski, salakka, ruutana, suutari, seipi, pasuri, sorva, toutain, mutakala, ankerias ja monni. Harvinaisia kalasaaliita ovat myös siika, muikku ja kuha. Järvellä elää rikas linnusto. Maininnan arvoisia lajeja ovat naurulokki ja mustatiira, joilla on suuret yhdyskunnat, sekä yleisinä esiintyvät pikkulokki, kalatiira, kalalokki, heinätavi, heinäsorsa, lapasorsa, tukkasotka, punasotka, silkkiuikku, nokikana, pikkuhuitti ja ruskosuohaukka. Siellä vierailee myös merikotka, joka pesii suoalueella [3].[6][7][8]

Koosa järveen laskee Põdraoja (eli Tähemaa oja) sekä koneellisesti kaivettu Piirikraav ja järven laskujoki on Kargaja jõgi. Järven lounaispuolella sijaitsee pieni Sirkjärv, mutta se on ojaton umpijärvi. Vaikka Kargaja jõen uoma ohittaa Koosa järven parin sadan metrin päästä, katsotaan viranomaistiedoissa myös järven liittymisuoman kuuluvan jokeen. Tulo- ja laskujokien yhteisvaikutuksesta johtuen vesi vaihtuu järvessä keskimäärin 4,6–5 kertaa vuodessa eli veden viipymä on siinä noin 73–79 vuorokautta [1][8]. Järven valuma-alueen laajuus on 75,9 neliökilometriä, joka on 36 % Koosa jõen 208,5 neliökilometrin valuma-alueesta, ja 39 % Kargaja jõen 192,8 neliökilometrin valuma-alueesta.[1]

Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 30,1 metriä mpy. Kun Peipsijärven vedenpinta kohoaa tai laskee, vaikuttaa se suoraan Koosa- ja Kargaja jõgien kautta myös Koosa järveen. Pinnankorkeuden vaihteluiden yleisimmät syyt ovat matala- ja korkeapainevaihtelut sekä kova itäinen tuuli. Kevättulvan aikana Peipsijärven vedenpinta kohoaa joskus metrinkin, jolloin myös Koosa järven vesi nousee yhtä paljon. Ylimmän- ja alimman vedenpinnan korkeuksissa voi saman vuoden aikana olla kaksi metriä eroa.[9]