Koolapuut

Lajin Cola nitida lehtiä.

Koolapuut ovat pienehköjä puita tai pensaita. Suurikokoisimmat lajit kasvavat yleensä enimmillään noin 30 metriä korkeiksi.[4] Suvun lajeilla on usein sekä nystykarvoja, tähtikarvoja että kilpikarvoja.[4]

Lehdet voivat olla sormilehdykkäisiä tai yksinkertaisia ja muodoltaan sormiliuskaisia tai ehyitä. Lehdet ovat ruodillisia ja ruodin kärjessä on usein näkyvästi ruotia leveämpi pullistuma.[6] Ilmaraot ovat tavallisesti lehtien alapinnoilla, mutta joillakin lajeilla myös yläpinnoilla.[4]

Koolapuut ovat usein kaksikotisia, joten erilliset yksineuvoiset hede- ja emikukat kasvavat yleensä eri puuyksilöissä. Jotkin lajit ovat kuitenkin yksikotisia ja joillakin lajeilla on kaksineuvoisia kukkia. Kukat kasvavat lehtihankoihin kehittyvissä kukinnoissa. Kukissa ei ole terälehtiä. Verhiöön kuuluu tavallisesti 4–5 verholehteä. Hedekukissa on 5–12 hedettä yhdessä tai kahdessa kehässä hetiöperässä. Emikukissa on tavallisesti 4–5 emilehteä.[6]

Hedelmät ovat rakenteeltaan kypsinä aukeavia kotia. Niissä on yksi tai useampia siemeniä.[6]

Lajin Cola cordifolia kotahedelmä.

Koolapuiden sukuun kuuluu lajien määritelmästä riippuen noin 100–125 hyväksyttyä lajia.[4] Seuraavia lajeja on pidetty yleensä hyväksyttyinä:[7][8]

Koolapuita esiintyy kotoperäisenä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Suurimmillaan lajirunsaus on Länsi- ja Keski-Afrikan trooppisissa sademetsissä. Myös Itä-Afrikan rannikolla on runsaasti lajeja.[4][5]

Koolapuiden historia ulottuu ainakin oligoseenikaudelle asti. Vanhin tunnettu sukuun luokiteltu jäännös on noin 28–27 miljoonaa vuotta vanha Etiopiasta löydetty fossiilinen lehti. Koolapuita ei nykyisin enää esiinny löytöalueella Saharan pohjoispuolisessa Afrikassa.[4] Koolapuiden lähimpinä sukulaisina pidetään sukua Octolobus sekä kotopuita (Pterygota).[4]

Koolapuun ja Cola nitidan siemeniä kutsutaan kolapähkinöiksi.

Koolapuita esiintyy lähes yksinomaan trooppisissa kosteissa ainavihannissa tai puoliainavihannissa metsissä. Ne kasvavat tavallisesti metsän aluskerroksessa latvuskerroksen alapuolella.[4]

Koolapuuta (Cola acuminata) ja Cola nitidaa viljellään ravintokasveina niiden runsaasti kofeiinia ja teobromiinia sisältävien siementen vuoksi. Siemeniä kutsutaan usein kolapähkinöiksi, vaikka ne eivät ole varsinaisesti pähkinöitä. Siemeniä käytetään useiden ruoka-aineiden ja juomien valmistuksessa, ja läntisessä Afrikassa niitä usein pureskellaan sellaisenaan. Myös lajien Cola ballayi, Cola verticillata ja Cola sphaerocarpa hedelmät ovat syötäviä.[5]