Koodi
Koodi (latinan sanasta codex, kirja) tarkoittaa viestinnässä merkkien käyttöä kuvaamaan sisältöä tai sanomaa. Koodi on merkkien ja sisältöjen välisten kytkentöjen järjestelmä. Sanan etymologia kuvaa tarvetta merkitä koodi muistiin, koodikirjaan.
Koodin käsitettä käytetään laajasti viittaamaan
- ihmisen kehittämiin teknisiin järjestelmiin
- sosiaalisiin käytäntöihin ja niiden merkkijärjestelmiin (esimerkiksi pukeutumiskoodi)
- luonnossa havaittaviin järjestelmiin (esimerkiksi DNA)
Koodit ja viestintä teknisillä välineillä
Viestinnässä koodi tarkoittaa sääntöä, jonka avulla informaatio (kuten kirjain, sana tai fraasi) muunnetaan toiseen esitysmuotoon, joka ei välttämättä ole lähtömuodon kanssa samaa tyyppiä. Tietojenkäsittelyssä ja viestinnässä koodaus tarkoittaa prosessia, jossa lähettäjä (lähettävä järjestelmä) muuntaa informaation dataksi, joka lähetetään vastaanottajalle (vastaanottavalle järjestelmälle). Dekoodaus eli koodin purku on päinvastainen prosessi, jossa vastaanotettu data muunnetaan vastaanottajan kannalta ymmärrettäväksi informaatioksi. Koodauksen ja dekoodauksen suorittavaa järjestelmää kutsutaan nimellä koodekki (codec).
Koodauksen eräs tarkoitus on mahdollistaa viestintä sellaisissa olosuhteissa, joissa normaalin puhutun tai kirjoitetun kielen käyttö on vaikeaa tai mahdotonta. Esimerkiksi sähkösanomissa korvataan sanoja lyhenteillä, jolloin tarvitaan vähemmän merkkejä: lähetys lyhenee ja on halvempi. Viittoiluliput ovat toinen esimerkki koodista: siinä tietty lippujen asento edustaa tiettyä merkkiä.
Koodaus ei välttämättä riitä viestin salaamiseen. Kryptografiassa käytettiin aiemmin koodeja, mutta nyttemmin tarvitaan salakirjoitusta, mahdollisesti matemaattisiin menetelmiin perustuvaa vahvaa salausta.
Koodeja käytetään lyhentämään viestintää
Aikana, jolloin lennättimet olivat keskeisiä pitkän matkan viestivälineitä, käytettiin monipuolisia kaupallisia koodijärjestelmiä, joilla kokonaiset fraasit voitiin ilmaista yhdellä lyhenteellä. Esimerkiksi LIOUY tarkoitti: ”miksi ette vastaa kysymykseen?” Näiden koodien nykyaikaisia vastineita ovat nettislangissa käytetyt lyhenteet, kuten brb (be right back, palaan kohta). Koodijärjestelmät olivat ja ovat käyttötarkoituksensa mukaisia ja voivat sisältää kaupallista käsitteistöä, sotilaallisia ja diplomaattisia termejä tai verkossa tapahtuvan sosiaalisen kanssakäymisen käsitteitä. Aiemmin järjestelmiä levitettiin julkaisemalla niistä koodikirjoja, nettikoodit leviävät käyttöympäristössään, internetin eri palveluissa.
Koodien käyttö virheiden havaitsemiseen tai korjaamiseen
Koodeja voidaan luoda suojaamaan lähetettävää tai tallennettavaa sisältöä virheitä vastaan. Niitä käytettäessä sisältöä täydennetään virheenkäsittelyinformaatiolla. Virheenkorjauskoodi kykenee sekä tunnistamaan että korjaamaan virheen. Virheen havaitsemiseen tarkoitettu koodi puolestaan on esimerkiksi suomalaisen henkilötunnuksen tarkistusmerkki.
Esimerkkejä ovat muun muassa Hamming-koodi ja Reed–Solomon-koodit.