KooKoo

KooKoo aloitti liiton virallisissa sarjoissa kaudella 1966–1967, jolloin se osallistui maakuntasarjan Etelä-Suomen lohkoon. Kaudella 1967–1968 seura pelasi maakuntasarjan Suur-Savon lohkoa, jossa se sijoittui neljänneksi. Se pelasi maakuntasarjassa ilman suurta menestystä kaksi seuraavaa kautta. Kaudella 1970–1971 se sijoittui Kymenlaakson lohkossa toiseksi ja pääsi Suomi-sarjan karsintaan, mutta ei vielä tuolloin päässyt sarjaporrasta ylemmäksi.^lähde?

KooKoo nousi toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Suomensarjaan kauden 1971–1972 päätteeksi. Kausi 1973–1974 jäi joukkueen viimeiseksi Suomensarjassa sen sijoituttua Itälohkon toiseksi. SM-karsinnat eivät tuoneet paikkaa SM-sarjaan, joten matka jatkui vasta perustettuun sarjaan nimeltä I-divisioona. Joukkue pelasi kaudella 1981–1982 Sarkolan kaupunginosan ulkojäällä. Vuonna 1982 Kouvolaan rakennettiin jäähalli, mikä paransi toimintaedellytyksiä huomattavasti. Ensimmäinen jäähallissa pelattu ottelu marraskuussa 1982 KooKoon ja SaPKon välillä päättyi KooKoon 7–4-voittoon yli 4 000 katsojan edessä. Seura pääsi yrittämään nousua SM-liigaan ensimmäisen kerran kaudella 1984–1985 sijoituttuaan runkosarjassa kolmanneksi. Karsintasarjassa KooKoo ei kuitenkaan saavuttanut yhtään voittoa. Kaudella 1985–1986 joukkuetta valmensi Reino Ruotsalainen, jonka valmennuksessa joukkue sijoittui runkosarjassa jälleen kolmanneksi. Neljän joukkueen liigakarsinnassa joukkue sijoittui niin ikään kolmanneksi ja joutui näin jatkamaan divisioonassa. Kaudella 1986–1987 seura juhli ensimmäistä liiganousuaan voitettuaan divisioonan runkosarjan ylivoimaisesti ennen TuToa.^lähde?

KooKoon ensimmäinen kausi jääkiekon SM-liigassa oli vaikea. Keväällä 1988 seuran joukkue pelasi tasaisen viiden ottelun karsintasarjan lahtelaisen Kiekkoreippaan kanssa. Neljäs ottelu venyi jatkoajalle, jossa Lasse Tasala ratkaisi voiton kouvolalaisille. Sen jälkeen seura säilytti liigapaikkansa kotijäällään pelatussa ratkaisevassa viidennessä ottelussa.^lähde?

Toisen kautensa liigassa KooKoo pelasi kaudella 1988–1989 Urpo Ylösen valmentamana. Tällöin joukkue saavutti toistaiseksi parhaan sijoituksensa liigan yhdeksäntenä.^lähde?

Joukkueen viimeisin kausi liigassa oli hyvin ailahtelevainen, ja se putosi takaisin ensimmäiseen divisioonaan hävittyään karsinnassa Hockey Reippaalle.^lähde?

KooKoo aloitti 1990-luvun ensimmäisessä divisioonassa. Joukkue kuului sarjan kärkeen, vaikka sen talous oli ajautunut liigavuosien veloista johtuen vaikeuksiin. KooKoo putosi takaisin alasarjoihin vuonna 1997, kun ensimmäisen divisioonan joukkuemäärää supistettiin neljällä. Seuran yksiselitteinen tavoite oli nousta takaisin ensimmäiseen divisioonaan. Joukkue selvisi karsintoihin asti, mutta Hyvinkään Ahmat voitti sen luvuin 3–2.^lähde?

Kaudella 1998–1999 KooKoo selvisi jälleen karsintoihin. Se onnistui voittamaan Uudenkaupungin Jää-Kotkat otteluin 3–2 ja nousi kahden vuoden tauon jälkeen takaisin ensimmäiseen divisioonaan.^lähde?

KooKoo aloitti syksyllä 1999 ensimmäisessä divisioonassa. Vuonna 2000 joukkue siirtyi vastaperustettuun Mestikseen. Keväällä 2005 seura ilmoitti lopettavansa edustustason kiekkoilun, mutta joukkueen pelit jatkuivat uusien taustatekijöiden voimin. Seura tarjosi kaudella 2006–2007 sopimusta entiselle NHL-maalivahdille Roman Turekille. Keväällä 2010 seura voitti Mestiksen runkosarjan ensimmäisen kerran 23 vuoteen, ja kauden päätteeksi sen joukkue saavutti pronssimitalit voittamalla LeKin 4-2. KooKoon paras sijoitus on kauden 2013–2014 Mestiksen mestaruus.^lähde?

KooKoo nousi takaisin SM-liigaan kaudeksi 2015–2016.[4] Kaudella 2015–2016 KooKoo otti 26 voittoa, joista 16 tuli varsinaisella peliajalla, kokonaispistesaldo oli 78 ja lopputulos oli 11. SM-liigaan nousun lisäksi vuonna 2015 KooKoo myös täytti 50 vuotta.

Kauden 2017–2018 alussa KooKoo teki seurahistoriaa jääkiekon SM-liigassa olemalla ensimmäistä kertaa sarjakärjessä. Joulukuussa 2017 seuran A-juniorijoukkue voitti Nuorten SM-liigan alkusarjan viimeisessä ottelussaan sarjakolmosen Oulun Kärpät 3–0 ja varmisti näin ensimmäistä kertaa paikkansa ylempään loppusarjaan, mihin pääsee alkusarjan kymmenen parasta. A-junioreiden sija oli lopulta alkusarjan kahdeksas.^lähde?

KooKoo teki kaudella 2019-2020 kouvolalaista kiekkohistoriaa varmistamalla ensimmäistä kertaa nousun ensimmäisen pääsarjatason pudotuspelipaikkaan. Pudotuspelit jäivät kuitenkin pelaamatta kauden jäädessä kesken koronaviruspandemian vuoksi. Seura olisi myös edustanut Suomea vuoden 2020 Spengler Cupissa mutta samalla syyllä turnaus myös peruttiin.

Kaudella 2020–2021 KooKoo eteni jääkiekon SM-liigassa pudotuspelien 1. kierrokselle. Ilves lopulta voitti sarjan yhteismaalein 6-4 ja eteni puolivälieriin Lukkoa vastaan.

Kaudella 2021–2022 KooKoo eteni kolmannen kerran Liigan pudotuspeleihin, 1. kierrokselle vastaan asettui tuttu paikallisvastustaja Lahden Pelicans. Lahdessa 1. kierroksen avausottelussa KooKoo voitti Pelicansin 2–1 ja pisti ottelusarjan 1–0-tilanteeseen. Kouvolassa kuitenkin Pelicans onnistui ensin tasoittamaan ottelusarjan voitot 1–1:een, jonka jälkeen siirryttiin jatkoerään viidellä viittä vastaan, 20 minuutin jatkoeriä tahkottiin maaliin asti. Ottelu ratkesi vasta toisessa jatkoerässä, kun KooKoon puolivälieräpaikan ratkaisi Radek Koblizek. Puolivälierissä KooKoo kaatoi vanhan Mestis-vastustajansa Mikkelin Jukurit otteluvoitoin 4–3, ja eteni välieriin seurahistoriansa ensimmäistä kertaa pääsarjatasolla.[5] Välierissä odotti runkosarjan voittanut Tampereen Tappara, jolle KooKoo kuitenkin hävisi sarjan voitoin 4–1. Kausi päättyi historialliseen pronssiotteluun, jossa KooKoolla olisi ollut mahdollisuus saavuttaa seuran ensimmäinen arvomitali SM-tasolla. Tampereen Ilves vei lopulta pronssimitalit nimiinsä 3–2-lukemin.

Kaudella 2022–2023 KooKoolla oli vaihteleva kausi alla sekä runkosarjan loppupuolella taisteli HPK:n ja Jukureiden kanssa viimeisestä pudotuspelipaikasta. Sijoitukset ratkesivat viimeisellä ottelukierroksella, jossa KooKoo kaatoi TPS:n Turussa maalein 7–3 ja näin eteni neljättä kertaa peräkkäin Liigan pudotuspeleihin. 1. kierrokselle vastaan asettui Oulun Kärpät, jolle KooKoo hävisi sarjan avausottelun Oulussa mutta voitti kaksi seuraavaa ja eteni 2–1-voitoin puolivälieriin. Puolivälierissä KooKoo kohtasi jälleen runkosarjan voittaneen Tapparan, joka päätti KooKoon kauden suoraan otteluvoitoin 4–0.

2000-luvun alusta lähtien on KooKoolla soinut maali- sekä voittolauluna yhdysvaltalaisen kitaristin Joe Satrianin kappale ”Crowd Chant”.

KooKoolla on maalilauluina soinut myös Las Ketchupin ”Asereje” (vuosina 2003-2004) sekä Aarne Tenkasen kappale ”Taas me tehtiin maali” (vuosina 2008-2018).

• 36 Mikko Outinen
• 81 Timo Nurmberg

Kunniagalleriaan valitaan KooKoolaisia, jotka ovat erityisen merkityksellisesti vaikuttaneet seuran kasvuun ja kehitykseen joko pelaajina, valmentajina, taustavaikuttajina tai useammassa näistä rooleista. KooKoo Hall of Fame on kunnianosoitus seuran värikkäille ja pitkille perinteille. KooKoo aateloi 13 ensimmäistä Hall of Famen jäsentä seuran 50-vuotisjuhlaottelussa 21. marraskuuta 2015 Turun Palloseuraa vastaan.[8]

• Päävalmentaja: Olli Salo
• Apuvalmentaja: Janne Grönvall
• Apuvalmentaja: Sami Helenius
• Maalivahtivalmentaja: Tommi Satosaari
• Puheenjohtaja: Mikko Pulkkinen
• Urheilujohtaja: Jarno Kultanen
• Toimitusjohtaja: Sakari Välimaa

• 
  KooKoon ensimmäinen käytössä ollut logo
• 
  KooKoon logo vuodesta 2005 vuoteen 2020. Uudessa logossa on lisätty valkoinen reuna logon ympärille.