Konstantin Kostenetsilainen

Konstantin Kostenetsilainen (bulg. Константин Костенечки, myös Konstantin Filosofi serb. Константин Филозоф, 1380 Bulgaria - vuoden 1431 jälkeen) oli keskiajalla elänyt bulgarialainen kirjailija ja kronikoitsija. Hänet tunnetaan parhaiten Serbian despootin Stefan Lazarevićin elämäkerrasta ja ensimmäisen serbialaisen filologisen tutkimuksen, Skazanije o pismenah ("Kirjainten historia"), kirjoittamisesta.

Elämäkerta

Konstantin syntyi Bulgariassa 1380, todennäköisesti Kostenetsin kaupungissa. Nuorena hän kävi koulua Veliko Tarnovossa. Hänen opettajansa oli Andronik, joka oli Bulgarian patriarkka Evtimiyn oppilas. Hän jatkoi opintojaan Athosissa ja Konstantinopolissa. Osmanien valtakunnan valloitettua Tarnovon 1393 Konstantin pakeni alueelta ja asettui Stefan Lazarevićin hallitsemaan Serbian despotaattiin vuoden 1402 aikoihin. Kirjanoppinut ja koulutusta arvostava Lazarević toivotti hänet lämpimästi tervetulleeksi ja teki Konstantinista Belgradin hovinsa opettajan. Konstantin vieraili usein Manasijan luostarissa, jossa hän auttoi perustamaan serbiankielisen "Resavan koulun", jossa opetettiin kirjallisuutta. Hänen korkean koulutuksensa, matkustaneisuutensa ja elämänkokemuksensa ansiosta hän sai lisänimen Filozof ("Filosofi"), 800-luvulla eläneen Kyrilloksen, jota myös kutsuttiin Konstantinos Filosofiksi, mukaan.

Nuoruuspäiviensä aikana hän matkusti Pyhään maahan ja kirjoitustensa antamien kuvausten perusteella hän teki todennäköisesti myös kolme matkaa itäisten hallitsijoiden Timur Lenkin, Musa Çelebin ja Mehmed I:n hoveihin.[1]

Serbian despootin kuoleman jälkeen 1427 Konstantin lähti Belgradista ja astui kesar Uglješa Vlatkovićin palvelukseen Vranjessa, jossa hän myöhemmin kuoli.[1]

Perintö

Konstantinin työllä oli suuri vaikutus keskiaikaisen Serbian kirjallisuuteen ja koulutukseen. Hän esitteli useita klassisen Kreikan teoksia ja filosofioita. Hänen taipumuksensa lainata antiikin filosofeja ja vertauskuvansa kirjoittamassaan despootti Stefanin elämäkerrassa on antanut monille aihetta pitää häntä renessanssin edeltäjänä, vaikka Serbia ei itsessään läpikäynyt renessanssia, koska se oli Osmanien valtakunnan valloittama sen aikana.[1]

Despootti Stefan Lazarevićin elämäkerta

Despootin kuoltua 1427 Serbian patriarkka Nikon määräsi Konstantinin kirjoittamaan Stefan Lazarevićin elämäkerran. Käsky täytettiin vasta neljä vuotta myöhemmin, kun Stefan itse ilmestyi Konstantinin uneen ja muistutti Nikonin antamasta määräyksestä. Elämäkerta on mielenkiintoinen tapaus vanhassa serbialaisessa kirjallisuudessa, sillä se ei vain sisällä tietoja despootin elämästä vaan myös maantieteellistä tietoa sekä lukuisia yksityiskohtauksia kuvauksia historiallisista tapahtumista. Konstantin oli ilmeisen kiinnostunut Bysantin historioitsijoiden Bysantin valtakuntaa koskevista kronikoista. Despootti Stefan Lazarevićin elämäkerta (serb. Житија деспота Стефана Лазаревића) alkaa maantieteellisellä kuvauksella Serbian luonnonkauneudesta ja etenee ylistäviin kuvauksiin sen kansalaisten luonteenpiirteistä. Se sisältää myös surunilmaisun tulevaisuudessa tapahtuvasta osmanien vallan alle joutumisesta.[1]

Teos sisältää myös perusteellisen kuvauksen Serbian hovin tapahtumista ja despootin elämästä, ja se sisältää useita raamatullisia ja klassisia viittauksia sekä paljon historiallista tietoa, joka on osoittautunut korvaamattomaksi myöhemmille historioitsijoille. Konstantin käytti useamman kerran tehokeinona akrostikonia: säkeiden johdannoissa, keskeisten kappaleiden otsikoissa ja lopulta säkeissä, joissa hän kertoo surustaan despootin kuoleman johdosta.[1]

Katso myös

Lähteet
  1. Anja Jeftić: Život i djelo Konstantina Filozofa 29.9.2003. Patriot magazine. Arkistoitu 15.7.2011. Viitattu 2.3.2014. Serbian

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.