Konrad Stäheli
Konrad Stäheli (17. joulukuuta 1866 – 5. marraskuuta 1931) oli sveitsiläinen ampuja ja olympiavoittaja. Hän osallistui Pariisin olympialaisiin 1900, joissa hän voitti neljä mitalia, kolme kultaista ja yhden pronssisen. Stäheli kilpaili myöhemmin vielä Ateenan välikisoissa 1906. Niissä hän ampui viisi mitalia, joista kaikki tulivat eri sotilaskiväärilajeista. Stäheli sai samana vuonna vielä kultaa MM-kisoista 50 metrin pistoolissa.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Sveitsi | |||
Miesten ammunta | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Pariisi 1900 | 50 m vapaapistooli, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Pariisi 1900 | 300 m sotilaskivääri, polvi | |
Kultaa | Pariisi 1900 | 300 m sotilaskivääri, joukkuekilpailu | |
Pronssia | Pariisi 1900 | 50 m vapaapistooli | |
Välikisat | |||
Kultaa | Ateena 1906 | Sotilaskivääri, polvi | |
Kultaa | Ateena 1906 | Sotilaskivääri, joukkuekilpailu | |
Hopeaa | Ateena 1906 | Sotilaskivääri, moniasentokilpailu | |
Hopeaa | Ateena 1906 | Sotilaskivääri, vapaa asento | |
Pronssia | Ateena 1906 | Sotilaskivääri, makuu | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Torino 1898 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Kultaa | Loosduinen 1899 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Loosduinen 1899 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Kultaa | Luzern 1901 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Luzern 1901 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Kultaa | Luzern 1901 | 50 m pistooli, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Rooma 1902 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Rooma 1902 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Kultaa | Rooma 1902 | 50 m pistooli, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Lyon 1904 | 300 m vapaakivääri, asennot | |
Kultaa | Lyon 1904 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Lyon 1904 | 50 m pistooli, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Bryssel 1905 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Milano 1906 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Milano 1906 | 50 m pistooli | |
Kultaa | Zürich 1907 | 300 m vapaakivääri, asennot | |
Kultaa | Zürich 1907 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Wien 1908 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Hampuri 1909 | 300 m vapaakivääri, asennot | |
Kultaa | Hampuri 1909 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Hampuri 1909 | 300 m vapaakivääri, makuu | |
Kultaa | Loosduinen 1910 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Loosduinen 1910 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Kultaa | Rooma 1911 | 300 m vapaakivääri, asennot | |
Kultaa | Rooma 1911 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Rooma 1911 | 300 m vapaakivääri, makuu | |
Kultaa | Rooma 1911 | 300 m vapaakivääri, pysty | |
Kultaa | Rooma 1911 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Kultaa | Bayonne Biarritz 1912 | 300 m vapaakivääri, asennot | |
Kultaa | Bayonne Biarritz 1912 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Bayonne Biarritz 1912 | 300 m vapaakivääri, makuu | |
Kultaa | Bayonne Biarritz 1912 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Kultaa | Camp Perry 1913 | 300 m vapaakivääri, asennot | |
Kultaa | Camp Perry 1913 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Camp Perry 1913 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Kultaa | Viborg 1914 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Kultaa | Viborg 1914 | 300 m vapaakivääri, makuu | |
Kultaa | Viborg 1914 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Hopeaa | Luzern 1901 | 300 m vapaakivääri, asennot | |
Hopeaa | Rooma 1902 | 50 m pistooli | |
Hopeaa | Lyon 1904 | 300 m vapaakivääri, pysty | |
Hopeaa | Lyon 1904 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Hopeaa | Bryssel 1905 | 300 m vapaakivääri, asennot | |
Hopeaa | Bryssel 1905 | 50 m pistooli, joukkuekilpailu | |
Hopeaa | Milano 1906 | 300 m vapaakivääri, makuu | |
Hopeaa | Milano 1906 | 50 m pistooli, joukkuekilpailu | |
Hopeaa | Zürich 1907 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Hopeaa | Zürich 1907 | 50 m pistooli, joukkuekilpailu | |
Hopeaa | Hampuri 1909 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Hopeaa | Hampuri 1909 | 50 m pistooli, joukkuekilpailu | |
Hopeaa | Loosduinen 1910 | 300 m vapaakivääri, asennot | |
Hopeaa | Camp Perry 1913 | 300 m vapaakivääri, makuu | |
Hopeaa | Camp Perry 1913 | 300 m vapaakivääri, pysty | |
Hopeaa | Viborg 1914 | 300 m vapaakivääri, asennot | |
Hopeaa | Viborg 1914 | 300 m vapaakivääri, pysty | |
Pronssia | Torino 1898 | 300 m vapaakivääri, asennot | |
Pronssia | Torino 1898 | 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu | |
Pronssia | Rooma 1902 | 300 m vapaakivääri, asennot | |
Pronssia | Milano 1906 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Pronssia | Zürich 1907 | 300 m vapaakivääri, makuu | |
Pronssia | Zürich 1907 | 50 m pistooli | |
Pronssia | Hampuri 1909 | 50 m pistooli | |
Pronssia | Rooma 1911 | 50 m pistooli, joukkuekilpailu | |
Pronssia | Bayonne Biarritz 1912 | 300 m vapaakivääri, pysty | |
Pronssia | Bayonne Biarritz 1912 | 300 m sotilaskivääri, asennot |
Stäheli saavutti MM-kilpailuista kaikkiaan 44 henkilökohtaista mitalia, joista 22 kultaa, 13 hopeaa ja 9 pronssia. Lisäksi Stähelillä on lukuisia joukkuemitaleja.
Stäheli voitti Torinon MM-kisoissa 1898 vapaakiväärin polviasennon tuloksella 322. Hän uusi polviasennon voittonsa seuraavana vuonna Loosduinenin MM-kisoissa tuloksella 328.[1] Hän voitti Pariisin olympialaisissa 1900 kultaa sotilaskiväärin polviasennosta tuloksella 324.[2] Stäheli voitti vapaakiväärin polviasennon MM-kullan jälleen Luzernin MM-kisoissa 1901 tuloksella 339. Hän ampui vapaakiväärin polviasennon maailmanmestariksi myös Rooman MM-kisoissa 1902 tuloksella 350. Lyonin MM-kisoissa 1904 hän voitti vapaakiväärin kokonaiskilpailun tuloksella 953.[1]
Stäheli voitti vapaapistoolin maailmanmestaruuden Milanon MM-kisoissa 1906 tuloksella 512. Seuraavana vuonna hän voitti MM-kultaa vapaakiväärin kokonaiskilpailussa Zürichin MM-kisoissa pistein 987. Stäheli voitti Hampurin MM-kisoissa 1909 maailmanmestaruuden vapaakiväärin kokonaiskilpailuissa tuloksella 1 009. Hän voitti kisoissa mestaruuden myös vapaakiväärin makuuasennossa pistein 348. Seuraavana vuonna Loosduinenin MM-kisoissa hän voitti vapaakiväärin polviasennon MM-kultaa tuloksella 363. Vuoden 1911 MM-kisoissa Roomassa Stäheli voitti vapaakiväärin kaikki lajit: kokonaiskilpailun pistein 1 052, makuuasennon tuloksella 355, polviasennon pistein 365 ja pystyasennon 332 pisteellä. Myös seuraavana vuonna Biarritzin MM-kisoissa hän hallitsi vapaakivääriä. Stäheli voitti 271 metrin radalla pidetyt kokonaiskilpailun pistein 1 078, makuuasennon 367 pisteellä ja polviasennon tuloksella 374.[1]
Stäheli jatkoi menestysputkeaan seuraavana vuonna Camp Perryn MM-kisoissa 1913. Hän voitti vapaakiväärin kokonaiskilpailun pistein 1030 ja oli paras myös polviasennossa, jossa hänen voittotuloksensa oli 352. Viborgin MM-kisoissa 1914 Stäheli voitti vapaakiväärin makuuasennon pistein 360 ja polviasennon tuloksella 357.[1]
Stäheli teki urallaan useita ammunnan maailmanennätyksiä. Hän rikkoi vuonna 1909 Charles Paumierin vapaapistoolin 300 metrin 3 × 40 laukauksen maailmanennätyksen viidellä pisteellä, kun hän ampui tuloksen 1 009. Jakob Reich paransi ennätystä seuraavana vuonna lukemiin 1 018, mutta Stäheli otti ennätyksen takaisin nimiinsä vuonna 1911, kun hän ampui 1 052 pistettä. Hän paransi ennätystä vielä seuraavana vuonna lukemiin 1 078, joka säilyi maailmanennätyksenä vuoteen 1923 saakka, kunnes Morris Fisher onnistui rikkomaan sen. Vapaakiväärin makuuasennon 40 laukauksen maailmanennätyksen hän ampui vuonna 1911. Stähelin tulos 355 paransi Guillermo Ballmerin edellistä ennätystä kahdella pisteellä. Stäheli paransi ennätystään seuraavana vuonna 367 pisteeseen. Tämä maailmanennätys säilyi voimassa yhdeksän vuotta, kunnes Walter Stokes ampui vuonna 1921 372 pistettä.[3]
Stäheli teki vapaakiväärin polviasennon 40 laukauksen maailmanennätyksen yhteensä kahdeksan kertaa urallaan. Ensimmäinen ennätys oli vuonna 1898 ammuttu 322 ja viimeinen 374, joka syntyi vuonna 1912. Stäheli piti maailmanennätystä hallussaan vuoteen 1925 saakka, jolloin Josias Hartmann rikkoi sen. Stäheli ampui vuonna 1906 myös vapaapistoolin 50 metrin 60 laukauksen maailmanennätyksen 512. Se paransi Paul van Asbroeckin edellistä ennätystä viidellä pisteellä. Van Asbroeck otti ennätyksen takaisin itselleen vuonna 1909.[3]
Lähteet
Viitteet
- Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 129. Otava, 1970.
- Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 11. Otava, 1970.
- Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 125–126. Otava, 1970.