Kondriitti

Kondriitti on jyvärakenteinen kivimeteoriitti. Näistä avaruudessa muodostuneista jyvistä käytetään nimitystä kondruuli (Chondrule)[1]. Kondriitit eivät ole muuttuneet paljon siihen asteroidiin nähden, josta ne ovat lähtöisin ja koska ne eivät ole koskaan kuumentuneet, ne eivät ole sulaneet.[2] Rakenteessa on siis samanlaisia piirteitä kuin Auringossa ja muussa aurinkokunnassa. Ne ovat myös syntyneet samaan aikaan aurinkokunnan kanssa.[3]

Kondriitti NWA 869, joka on tyyppiä L4-6. Siinä näkyy kondreja ja metallipalloja
Phnom Penh Kondriitti tyyppiä L6 - 1868

Koostumuksessa on silikaattimineraaleja, joihin on sekoittunut pieniä sulfidi-jyviä sekä metalleista rautaa ja nikkeliä.[2] Yleisiä mineraaleja kondriiteissa ovat myös esimerkiksi maasälpä, oliviini, plagioklaasi ja pyrokseeni.[3]

Kondriitit ovat yleisimpiä meteoriitteja, sillä Maahan pudonneista niitä on noin 86 prosenttia.[3]

Kondriittien luokittelu

Kondriitteja on useita erilaisia. Erot liittyvät meteoriitin alkuperänä olleeseen asteroidiin ja mitä muutoksia kuumeneminen tai vesi ovat aiheuttaneet.[2] Ne jakautuvat tavallisiin, enstatiitti- ja hiilikondriitteihin, joilla molemmilla on vielä lisää alaluokkia.

Hiilikondriitit
Pääartikkeli: Hiilikondriitti

Hiilikondriitit ovat peräisin asteroidivyöhykkeellä sijaitsevista tummista asteroideista.[4] Ne ovat muodostuneet jäästä, kivestä, metallista ja hiilipitoisesta orgaanisesta materiaalista. Tavallisesti hiiltä on suunnilleen yksi prosentti kivestä.[4] Kaikkein suurin asteroidi Ceres on luultavasti samaa materiaalia kuin hiilikondriitit.[4]

Tavalliset kondriitit

Yleisimpiä Maahan putoavista meteoriiteista ovat tavalliset kondriitit, jotka ovat peräisin asteroidivyöhykkeen keskivaiheilta.[4] Ne sisältävät kiveä ja metallia. H-kondriiteissa on paljon rautaa ja L-kondriiteissa vähän, kun taas LL-kondriiteissa on vähän rautaa ja vähän metallista rautaa.[4] Monet tavalliset kondriitit kuumenivat asteroideissa kiinni ollessaan ja muuttivat rakennettaan metamorfoosissa.[4] S-tyypin asteroidit ovat yleisiä ja saattavat olla tavallisten kondriittien alkuperä.[4]

Enstatiittikondriitit
« Saint Sauveur » Enstatiittikondriitit EH5

Enstatiittikondriitit tulevat asteroidivyöhykkeen sisäpuolelta Marsin läheltä.[4] Kun ne muodostuivat, ei ollut paljoa happea saatavilla, joten niissä on epätavallisia mineraaleja: enstatiittikondriittien sulfidimineraaleja ei löydy Maapallolta, jossa on happea runsaasti.[4] Ne sisältävät myös metallista rautaa.

Katso myös

Lähteet
  1. Maapallo tiivistyi millimetrikoon kappaleista avaruus.fi.
  2. Natural History Museum: Stony meteorites (englanniksi) Viitattu 20.10.2012.
  3. Geologia.fi: Meteoriittien ominaisuudet Viitattu 4.11.2012.
  4. The Meteorite Museum: Chondrites (englanniksi) Viitattu 29.10.2012.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.