Kolttaköngäs

Kolttaköngäs eli Boris Gleb (ven. Борисогле́бский, Borisoglebski, norj. Skoltfossen) on noin 3,6 neliökilometrin laajuinen Venäjän federaatiolle kuuluva alue muilta osin Norjalle kuuluvalla Paatsjoen länsirannalla. Ruotsi-Norjan ja Venäjän keisarikunnan rajankäynnissä 1826 valtioiden rajaksi sovittiin Paatsjoki, mutta tässä kohdassa raja poikkeaa joesta niin että Boris Gleb tuli kuulumaan Venäjään, kun taas alavirtaan laajat alueet joen itäpuolella rannikkoon saakka kuuluvat Norjalle. Sopimuksen mukaan sen tuli mahdollistaa suomalaisille pääsy Pohjoiselle jäämerelle.

Valokuvaaja Hans Wagnerin ottama kuva Kolttakönkään lapinkylästä vuodelta 1939.
Vanha kartta Kolttakönkään alueesta rajoineen (1896).

Suomen itsenäistymisen jälkeen Neuvosto-Venäjä luovutti vuonna 1920 Tarton rauhassa Suomelle Petsamon alueen ja sen mukana myös Kolttakönkään. Toisen maailmansodan jälkeen alue siirtyi Petsamon mukana Neuvostoliitolle. Se kuuluu nykyisin Murmanskin alueen Petsamon piiriin osana Nikelin kaupunkihallintoaluetta.

Boris Glebin venäläisaseman taustalla on sinne 1500-luvulla rakennettu Borikselle ja Glebille pyhitetty ortodoksinen kappeli. Perimätiedon mukaan kappelin rakensi erakko Trifon, joka levitti ortodoksista uskoa kolttasaamelaisten keskuuteen sekä perusti myös Petsamon luostarin.

Alueella aiemmin sijainneesta saamelaiskylästä ei ollut 2006 jäljellä mitään. Alueella aiemmin sijainnut kolttasaamelaisten tärkein kirkko paloi vuonna 1944. Sen sijaan alueella on jäljellä 1874 rakennettu ja hiljattain restauroitu toinen ortodoksinen kirkko, joka on maalattu sisältä valkoiseksi ja ulkopuolelta punaiseksi.

Boris Gleb eli Kolttaköngäs on raja-aluetta, ja sinne tarvitaan viisumin lisäksi erityislupa. Vuonna 1965 alue oli lyhyen ajan viisumivapaa alue ulkomaalaisille, mutta Norjan viranomaiset sulkivat vapaan kulun 59 päivän kuluttua alkoholikaupan vuoksi. Nykyään alue on suljettu, mutta siellä pidetään jumalanpalvelus kahdesti vuodessa. [1] Norjan Kirkkoniemestä järjestetään kesäaikaan turisteille päivittäin veneretkiä Paatsjoelle Boris Glebin edustalle.

Suomen matkailijayhdistys rakensi sotien välissä Kolttakönkäälle majan. [2]

Vuoden 1918 tapahtumat

New York Timesin mukaan 11. toukokuuta 1918 Tukholmasta oli ilmoitettu, että joukko suomalaisia valkokaartilaisia oli lähettänyt Boris Glebiin pienen sotilasosaston, joka oli pysyttänyt Suomen lipun alueelle julistaen sen Suomelle kuuluvaksi. 17. toukokuuta Kristianiasta oli raportoitu, että 300 valkokaartilaista, jotka Mannerheim olisi lähettänyt puhdistamaan alueelta punakaartit ja venäläiset ottaakseen haltuunsa Muurmannin radan, olisi taistellut Boris Glebissä ja ajanut venäläiset joukot pois ympäröivälle Norjan alueelle.[3]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.