Koltansaame

Koltansaamen puhujamäärä on ollut alkujaankin pieni, ainoastaan muutama tuhat saamelaista. Kolttakönkäällä vaikuttaneen ortodoksipappi Konstantin Tsekoldinin Paatsjoen murteelle kääntämä kyrillisin kirjaimin kirjoitettu Uusi testamentti oli varhaisimpia yrityksiä saada kieli kirjoitettuun muotoon.[3] Suomessa koltansaamea puhuttiin neljässä kylässä Petsamossa, joka kuului jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle 1944 luovutettuihin alueisiin. Petsamosta evakuoidut kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen suureksi osaksi Inarin Sevettijärven, Nellimin ja Näätämön kyliin. Osa kolttasaamelaisista kuitenkin jäi Petsamoon ja edelleenkin siellä asuu pieni kolttasaamelaisyhteisö. Evakoituminen rikkoi kolttien perinteisen kyläasutuksen ja heikensi kielen asemaa sodan jälkeen.[2]

Koltansaame oli hyvin pitkään vain puhuttu kieli. Sen kirjakieltä alettiin kehittää järjestelmällisesti vasta 1970-luvulla ja sen pohjaksi otettiin Suonikylän murre, mikä aiheutti hieman närää muiden murteiden puhujien keskuudessa. Syinä myöhäiseen yhtenäisen kirjakielen kehitykseen pidetään historiallisia tekijöitä, erityisesti sitä, että toisen maailmansodan jälkeen Suomeen siirretyt kolttasaamelaiset puhuivat erilaisia murteita. Koltansaamea oli kirjoitettu jo vuosikymmeniä aikaisemmin erilaisilla ortografioilla, mutta mikään niistä ei vakiintunut yleiseen käyttöön.[3]

Vuonna 1973 ilmestyi Koltansaamen opas ja vuonna 1975 ensimmäinen koltansaamenkielinen aapinen. Sittemmin koltansaameksi on julkaistu oppimateriaalia, sanakirjoja ja lukukirjoja. Myös kirkollisia tekstejä on käännetty jo vuosikymmenien ajan.[3] 1970-luvulla Yleisradion saamelaistoimitus alkoi tuottaa koltansaamenkielisiä ohjelmia.[4] Vuosina 1978­–1986 julkaistiin neljä kertaa vuodessa koltansaamenkielistä lehteä Sääʹmođđâz (”Kolttauutiset”), mutta lehden toiminta jouduttiin lakkauttamaan rahoitusvaikeuksien ja toimittajien vähäisyyden takia.[5][6]

Koltansaamea puhuu enää noin 320 henkilöä. Monet Suomessa asuvat koltansaamen puhujat puhuvat myös suomea ja Venäjällä asuvat venäjää. Vaikka koltansaamenkielistä väestöä on pidetty melko ikääntyneenä[1] ja vielä vuonna 2006 arvioitiin, että äidinkielenään koltansaamea puhuvista nuorin oli jo yli 30-vuotias,[6] on perheitä, joissa puhutaan koltansaamea lapsille. Näiden perheiden lisäksi on perustettu koltankielinen kielipesä Ivaloon.[7] Syyskuussa 2010 Sevettijärvi sai kymmenen vuoden tauon jälkeen jälleen oman kielipesän.[8]

Koltansaamen kieli on vuonna 1992 voimaan tulleen ja vuonna 2003 uudistetun saamen kielilain mukaan yksi Suomen saamelaisalueen virallisista saamelaiskielistä, jolla voidaan asioida viranomaisten kanssa sekä suullisesti että kirjallisesti. Saamen saa myös ilmoittaa äidinkielekseen.[9] Kielilain vaikutuksesta esimerkiksi Inarin kunnan ilmoituksia on julkaistu lehdissä myös koltansaameksi. Ongelmaksi ovat kuitenkin muodostuneet lehtien käyttämät merkistöt, jotka ovat soveltuneet huonosti kielen kirjoittamiseen. Tämän seurauksena koltansaamea äidinkielenään puhuvat henkilöt eivät ole usein saaneet kuulutuksista lainkaan selvää. Toisaalta virheelliset tekstit ovat levittäneet väärää kuvaa kielen kirjoitustavasta.[5]

Yle Sámi Radiolla on yksi vakituinen koltansaamenkielinen toimittaja, joka tekee koltansaamenkielisen ajankohtaisohjelman viikoittain.[10] Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa näkyvissä saamenkielisissä televisiouutisissa, Ođđasatissa on koltansaamenkielistä materiaalia harvoin.[6]

Saamelaisten ja saamelaiskielen asemaa valvomaan ja saamelaisten kielellistä ja kulttuurillista itsehallintoa toteuttamaan perustettiin vuonna 1996 lailla saamelaiskäräjät (koltansaameksi Sääʹmteʹǧǧ).[11] Yksi saamelaiskäräjien viidestä lautakunnasta on saamen kielineuvosto, joka muun muassa antaa kielen- ja nimistönhuoltoon liittyviä ohjeita ja suosituksia, edistää saamelaiskielten tutkimusta, jakaa tietoa saamelaiskielistä ja antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa saamelaiskäräjille vaalikausittain kertomuksen saamen kielilain soveltamisesta ja saamelaisten kielioloista.[12][13] Saamen kielen toimisto on saamelaiskäräjiin kuuluva toimipaikka, joka edellä mainitun kertomuksen lisäksi muun muassa huolehtii käännösten toimittamisita eri viranomaisille ja avustaa viranomaisia tulkkien hankkimisessa.[14]

Kieltä on yritetty elvyttää muun muassa julkaisemalla kirjallisuutta. Kaunokirjallisista teoksista koltansaameksi on käännetty pääasiassa lastenkirjoja. Myös alkuperäiskielisiä kirjoja on ilmestynyt jonkin verran. Kati-Claudia Fofonoff on esimerkiksi kirjoittanut runoteokset Pââsjooǥǥ Laulli (Paatsjoen laulut, 1988) sekä Jânnam muttum nuuʹbbiooʹri (Maa muovattu toisin päin, 1999). Vuonna 2000 julkaistiin kolttasaamelaisten elämäntapaa esittelevä Õhtt eeʹǩǩ Oʹlssee da Såålla mieʹldd, jonka olivat laatineet Katri ja Matleena Fofonoff. Myös Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi on ilmestynyt koltansaameksi.[5][6]

Suomen ortodoksinen kirkko on osallistunut kielen elvytykseen julkaisemalla koltansaameksi Pienen rukouskirjan vuonna 1983 (Risttoummi moʹlidvaǩeʹrjj), joka oli ensimmäinen koltansaameksi julkaistu kirja. Vuonna 2002 kirkko julkaisi Johannes Krysostomoksen liturgian käännöksen (Pââʹss Eʹččen Evvan Krysostomoozz Liturgia)[15] Kirkko on julkaissut yhteystyössä Pipliaseuran kanssa vuonna 1988 Johanneksen evankeliumin (Evvan evaŋǧeʹlium) koltansaameksi. Käännöstyö jatkuu Luukkaan evankeliumin kanssa.[16]

Vuonna 2005 Tiina Sanila julkaisi ensimmäisen koltansaamenkielisen rockalbumin Sääʹmjânnam rocks![17] Vuonna 2007 on julkaistu kolttasaamelaisten vienalaiseen runonlauluun vertautuvia leuʹddeja kirjana ja CD-levynä Maaddârääʹjji leeuʹd. Se on Kolttien kyläkokouksen, Kansanmusiikki-instituutin ja Saamelaismuseo Siidan yhteinen julkaisu, jossa tekstit ovat sekä koltansaameksi, suomeksi että englanniksi.

Koltansaamenkielisestä kulttuuritarjonnasta huolimatta kielen kohtalo on avoin, sillä monet kolttasaamelaislapset eivät ole enää oppineet kieltä vanhemmiltaan.[2]

Vuonna 2019 BBC valitsi Yleisradion kolttasaamelaisen toimittajan Sara Wesslinin sadan innoittavimman ja vaikutusvaltaisimman naisen listalleen, sillä hänen katsottiin edesauttaneen merkittävästi koltansaamen elpymistä Suomessa. Tuolloin maailmassa oli kaksi koltansaamenkielistä toimittajaa.[18]

Vuonna 2020 koltansaameksi dubattiin osa Muumilaakso-sarjan toisen tuotantokauden jaksoista. Kyseessä on ensimmäinen koltansaameksi tehty animaatiodubbaus.

Saamelaiskielten entinen levinneisyys, nrolla 6 koltansaame (tummemmalla nykyalue)

Koltansaamen historiallisia alueita kutsutaan Koltanmaaksi. Nykyisin koltansaamea puhutaan pääasiassa Sevettijärvellä ja se onkin yksi Inarin neljästä virallisesta kielestä. Suomessa puhujia on kaiken kaikkiaan noin 300, joiden murteina on Paatsjoen-Petsamon ja Suonikylän murteet. Lisäksi Venäjällä noin 20–30 ihmistä puhuu Nuorttijärven murretta Luujärven ympäristössä. Aiemmin koltansaamea puhuttiin myös Näätämön lähellä Norjassa, mutta kyseinen murre lienee jo kuollut.[2][1] Kirjakieli perustuu Suonikylän murteeseen.[3]

Koltansaame käyttää latinalaisia kirjaimia ja useita niihin lisättyjä kirjaimia:

Lisäksi kirjaimia Q/q, W/w, X/x, Y/y ja Ö/ö käytetään vierasperäisissä sanoissa. Merkkiä ʹ käytetään pehmennysmerkkinä ja merkkiä ʼ erotusmerkkinä.

Koltansaamen suomen kielestä eroavien merkkien (Ââ, Čč, Ʒʒ, Ǯǯ, Đđ, Ǧǧ, Ǥǥ, Ǩǩ, Ŋŋ, Õõ, Šš, Žž ja ʹ,ʼ) tuottamiseksi tarkoitetut tietotekniset ratkaisut eivät ole usein yhteensopivia keskenään, mikä aiheuttaa merkkien vääristymisen, kun tekstiä siirretään järjestelmästä toiseen. Toisaalta fontit eivät ole kovinkaan kattavia, minkä vuoksi kielellä julkaistut painotuotteet ovat epäammattimaisen näköisiä. Usein merkistövirheiden taustalla on monien fonttien toteutuksessa käytetty 8-bittinen ympäristö. Unicoden mukaisen koodauksen käyttöä hankaloittaa sopivien näppäimistöajurien puute. Toisaalta vajavaisen lokalisoinnin takia esimerkiksi luettelointi on hyvin työlästä toimivan aakkostuksen puuttuessa.[6]

Koltansaame on synteettinen, paljon taivutusmuotoja käyttävä kieli, jossa on monia samoja piirteitä kuin muissa uralilaisissa kielissä. Se ei kuitenkaan ole tyypillinen agglutinatiivinen kieli kuten useat muut uralilaiset kielet, vaan se on paljolti kehittynyt fusionaalisempaan suuntaan. Täten sijapäätteitä ja muita kieliopillisia ominaisuuksia ei merkitä vain liitteillä, vaan ne myös aiheuttavat muutoksia itse sanajuuressa. Monet koltansaamen sanaliitteistä ovat portmanteau–morfeemeja, jotka ilmaisevat useita kieliopillisia ominaisuuksia samaan aikaan.

• Korhonen, Mikko; Mosnikoff, Jouni; Sammallahti, Pekka: Koltansaamen opas. Castrenianum, 1973. ISBN 951-45-0189-6.
• Moshnikoff, Satu: Muu vuõssmõs sääʹmǩeʹrjj. , 1987. ISBN 951-47-1113-0.
• Mänty, Sirpa; Fofonoff, Katri: Mattu saaʹnid. Sääʹmteʹǧǧ, 2002. ISBN 952-441-080-X.
• Sammallahti, Pekka; Mosnikoff, Jouni: Suomi–koltansaame-sanakirja = Lääʹdd -sääʹm sääʹnnǩeʹrjj. Girjegiisá, 1991. ISBN 951-8939-17-9.
• Sammallahti, Pekka; Mosnikoff, Jouni: Uʹcc sääm-lääʹdd sääʹnnǩeârjaž = Pieni koltansaame–suomi-sanakirja. Jorgaleaddji, 1988. ISBN 951-8939-02-0.
• Jouste, Mark; Mosnikoff, Elias; Sivertsen, Seija: Maaddârääʹjji Leeuʹd / Esivanhempien Leuddit / The Leuʹdds of The Ancestors. Kirja ja CD-levy. Kansanmusiikki-instituutti, Saamelaismuseo Siida ja Kolttien kyläkokous, 2007.

Wikipedia hautomossa

• koltansaame-suomi-koltansaame -sanakirja
• Pohjois-Euroopan lintujen nimiä saamelaiskielillä, kuten koltansaameksi
• SIIDA – Kolttaelämää (Arkistoitu – Internet Archive) – tietoa koltista ja koltansaamesta
• Koltansaamen kieli on yksi Suomen kolmesta saamesta^{[vanhentunut linkki]}
• Tiina Sanila – koltansaameksi laulava rock-artisti