Kolossai

Kolossain kaupunki sijaitsi Fryygiassa Lykos-joen (nyk. Çürüksu Çayı), erään Maiandroksen (nyk. Büyük Menderes) sivujoen varrella.[1] Fryygian tärkeimmistä kaupungeista Laodikeia sijaitsi Kolossain lähellä siitä länsiluoteeseen samoin Lykos-joen varrella, ja Apameia koilliseen. Kolossain arkeologinen alue sijaitsee noin neljä kilometriä pohjoiseen nykyisestä Honazin kaupungista.[1][4]

Kolossain arkeologista aluetta.

Herodotos kertoo, että Lykos-joki katosi Kolonain kohdalla maan halkeamaan, ja ilmestyi uudelleen näkyviin viiden stadioninmitan päässä ja laski sitten Maiandrokseen.[1][5] Plinius vanhempi mainitsee, että paikan vesillä oli sellainen ominaisuus, että ne muuttivat veteen heitetyt tiilet kuin kiviksi. Tämä selittyy sillä, että vesi oli hyvin kalkkipitoista, mikä pinnoitti tiilet.[1][6]

Kolossain raunioita.

Kolossain paikka on ollut asuttu viimeistään pronssikaudella 1000-luvulla eaa. Oletetaan, että paikka on sama, johon viitataan heettiläisissä lähteissä nimellä Huwalušija (Hu-u-wa-al-lu-ši-ja, Hu-u-wa-lu-ša).[7] Antiikin aikainen Kolossain kaupunki oli olemassa ainakin klassiselta kaudelta myöhäisantiikkiin.[3] Varhaisin maininta kaupungista nimellä Kolossai on Herodotoksella.[1][5] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Kolossēnos (Κολοσσηνός) ja Kolossaeus (Κολοσσαεύς).[1]

Kserkses saapui joukkoineen Kolossaihin Anauasta vuonna 481 eaa. matkallaan Sardeehen.[1][5] Vuonna 401 eaa. Kolossain kautta kulki joukkoineen myös Kyyros nuorempi, joka oli matkalla Sardeesta kohti Eufratia.[1][8] Noihin aikoihin Kolossai on ollut vielä suhteellisen merkittävä ja kookas, mutta se taantui varhaiselle roomalaiselle kaudelle tultaessa.[1][7]

Strabonin aikana ajanlaskun alun tienoilla Kolossai kuului Asian provinssin conventukseen, jonka keskus oli Laodikeia, ja johon kuului myös yli kaksikymmentä muuta kaupunkia. Maiandroksen yläjuoksun laakso oli lampaankasvatusaluetta, ja Kolossai oli Laodikeian tavoin kuuluisa villastaan. Kaupunkilaiset saivat tuottoja sen värjäystaidon ansiosta.[1][9] Kolossai kärsi suuria tuhoja maanjäristyksessä vuonna 60 jaa., jonka jälkeen sitä kunnostettiin keisarillisella tuella. Kaupunki nousi jälleen merkittäväksi toiselle vuosisadalle tultaessa[7] ja löi tuolloin sekä vielä ainakin 200-luvulla jaa. omaa rahaa.[10]

Kolossain roomalaisella kaudella n. 138–192 jaa. lyömä raha. Kuvituksessa Artemiin pää sekä kauris ja teksti KOΛOCCHNΩN, Kolossēnōn, ”kolossailaisten (polis)”.

Kolossaissa oli varhaiskristillinen seurakunta jo ensimmäisellä vuosisadalla, ja apostoli Paavali osoitti sen seurakunnalle yhden kirjeistään, Kirjeen kolossalaisille. Kirjeestä ei käy ilmi, että hän olisi itse käynyt kaupungissa, ja päin vastoin kirjeessä olevien ilmausten on katsottu nimen omaan osoittavan, ettei hän ollut käynyt siellä.[1][11] Asiaa ei kuitenkaan voida tietää täysin varmasti, sillä Paavali kulki koko Galatian ja Fryygian poikki.[1] Raamatunsuomennoksissa kaupungin nimi on muodossa Kolossa.[12]

Arkkienkeli Mikaelin Kolossaissa (Khonaissa) tekemä ihme. Ikoni vuodelta 985.

Kolossain nimi mainitaan vielä Nikaian toisen kirkolliskokouksen asiakirjoissa vuonna 787. Kaupunki kärsi tuhoja arabien hyökkäyksissä 600–700-luvuilla.[7] Bysanttilaisella keskiajalla Kolossain lähelle syntyi kaupunki nimeltä Khonai (Χῶναι, Khōnai, tai Χοναί), ja Kolossai lakkasi olemasta. Khonaista oli kotoisin muun muassa historioitsija Niketas Khoniates. Nykyinen Honaz on perinyt nimensä Khonaista.[1] Nykyisin Kolossai on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin nimellä Colossae (Colossensis).[13]

Kolossain paikan arkeologiset tutkimukset alkoivat 1800-luvulla. Varsinaisia kaivauksia on suoritettu kuitenkin vain vähän. Niihin lukeutuvat lähinnä Denizlin museon suorittamat kaivaukset vuonna 1997, joissa tutkittiin pääasiassa kaupungin nekropoliita eli hautausmaita.[7] Uudempia arkeologisia tutkimuksia on suoritettu noin vuodesta 2020 lähtien.[14]

Kolossain paikalta on löydetty rakennusten perustuksia, suuria kivilohkareita sekä pylväiden ja entablementtien osia. Myös kaupungin teatterin paikka on ollut tunnistettavissa kukkulan rinteessä ainakin vielä 1800-luvulla. Löydösten perusteella kaupunkia on ollut Lykos-joen kummallakin rannalla.[1]

Kolossaissa arvellaan olleen kultit ja näin oletettavasti myös pyhäköt Apollonille sekä Artemiille, jonka kuva esiintyy kaupungin lyömissä rahoissa. Kaupungin hautausmaita on löydetty sen pohjoispuolelta.[7] Esinelöytöihin lukeutuu muun muassa veistoksia, keramiikkaa ja rahoja. 300-luvulla kaupungissa tiedetään olleen Pyhälle Mikaelille omistettu kirkko.[7]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolossai Wikimedia Commonsissa