Kolmiloikka

Kolmiloikka on yleisurheilulaji, jossa urheilija vauhdinoton jälkeen suorittaa hyppylaudalta peräjälkeen kolme loikkaa päätyen pituushypyn tavoin hiekkakasaan.

Kolmiloikka
Willie Banks vuoden 1988 olympialaisisten kolmiloikkakilpailussa.
Willie Banks vuoden 1988 olympialaisisten kolmiloikkakilpailussa.
Miesten ennätykset
Maailmanennätys Iso-Britannia Jonathan Edwards
18,29 m (1995)
Olympiaennätys Yhdysvallat Kenny Harrison
18,09 m (1996)
Naisten ennätykset
Maailmanennätys Venezuela Yulimar Rojas
15,74 m (2022)
Olympiaennätys Venezuela Yulimar Rojas
15,67 m (2021)

Suorituspaikka ja välineet

Kolmiloikan vauhdinottorata on vähintään 40 metrin pituinen. Ponnistuslankku on valkoinen ja upotettu vauhdinottoradan ja alastuloalueen pinnan tasalle. Hypyn ponnistus on suoritettava ponnistuslankussa värin vaihtumisella merkityn ponnistusrajan takaa. Suorituksen hylkäykseen johtavaa yliastumista suositellaan valvottavan videotekniikalla. Vaihtoehtoisesti ponnistuslankun takana voi olla vahalankku, johon jääneestä jäljestä yliastuminen voidaan havaita.[1]

Kolmiloikan alastulopaikka täytetään pehmeällä ja kostealla hiekalla. Alastulopaikka on 2,75–3 metriä leveä. Kansainvälisissä kilpailuissa sen etureunan on oltava miehillä vähintään 13 metriä ja naisilla 11 metriä ponnistuslinjasta. Muissa kilpailuissa väli sovitetaan kilpailijoiden tason mukaan.[1]

Kolmiloikkaajan kengän pohja saa olla paksuudeltaan enintään 25 millimetriä, mikä on 5 millimetriä enemmän kuin muissa kenttälajeissa. Marraskuusta 2024 alkaen pohjan enimmäispaksuus on 20 millimetriä.[1]

Hyppy

Kolmiloikkasuoritus koostuu vauhdinotosta ja kolmesta erilaisesta loikasta.[2] Ensimmäisenä on suoritettava saman jalan loikka, toisena vuoroloikka ja kolmantena hyppy. Suoritusta ei hylätä, vaikka hyppääjä raapaisee radan pintaa hyppyjen aikana.[1]

Ensimmäisessä loikassa hyppääjä ponnistaa ja tulee alas samalla jalalla. Loikan keskivaiheessa hän heilauttaa ensin vapaan jalkansa reiden ylös vaakasuoraan asentoon, ja vetää sen loikan lopussa ponnistusjalan taakse. Hän nostaa sitten ponnistusjalan reiden ylös, jolloin hän on loikan keskivaiheessa pitkässä haara-asennossa. Alastulossa hyppääjä taivuttaa ponnistusjalkansa toista loikkaa varten. Käsivarsillaan hyppääjä tasapainottaa kehoaan ja auttaa suuntaamaan hypyn eteenpäin.[2]

Keskimmäinen loikka on yleensä lyhyempi kuin muut loikat. Hyppääjä taivuttaa vapaan jalkansa ja heilauttaa sen sitten voimakkaasti eteenpäin. Loikan puolivälissä hyppääjä on pitkässä haara-asennossa. Hän tulee alas vapaalla jalallaan.[2]

Kolmas loikka muistuttaa pituushypyn loikkaa. Hyppääjä heilauttaa vapaan jalkansa voimakkaasti eteenpäin ja vie sen jälkeen ponnistusjalkansa sen vierelle, jotta hänen jalkansa ovat alastulossa mahdollisimman edessä. Jotkut hyppääjät auttavat loikkaa käsivarsillaan.[2]

Hypyn mittaus suoritetaan alastulopaikalle jääneestä jäljestä kohtisuoraan ponnistuslinjaan. Tulos kirjataan yhden senttimetrin tarkkuudella, alaspäin pyöristäen.[1]

Kolmiloikan vaiheet tikku-ukkopiirroksena.
Phillips Idowun suoritus Pekingin olympialaisissa 2008.

Kolmiloikka vaatii juoksunopeutta, vahvoja jalkoja ja ponnistusvoimaa. Hyppääjän täytyy myös osata jakaa voimansa oikein kolmen loikan kesken. Kolmiloikka on fyysisesti vaativa laji, jossa hyppääjän kantapäät, polvet, lantio ja jalkaterän nivelet ovat kovilla.[2]

Historia

Antiikin olympialaisissa

Nykymuotoinen kolmiloikka ei ollut lajina antiikin olympialaisissa. Ainoastaan viisiottelussa oli yhtenä lajina pituushyppy, mutta sen säännöistä ei ole tarkkaa tietoa. Komediakirjailija Aristofaneksen mukaan urheilija nimeltä Phayllos hyppäsi yli 16-metrisen hypyn, joka ylitti silloisen 15-metrisen hyppyradan. Tämä sai monet historioitsijat arvelemaan, että kyseessä olisi usean hypyn suoritus. Antiikin pituushyppääjät pitivät käsissään halteres-käsipainoja, jotka todennäköisesti auttoivat tasajalkaan suoritetuissa hypyissä.[3]

Nykyaikaisissa arvokilpailuissa
Pääartikkeli: Kolmiloikka olympialaisissa

Kolmiloikka on yksi nykyaikaisten olympialaisten yleisurheilun alkuperäisiä kilpailutapahtumia. Se on ollut lajivalikoimassa vuodesta 1896. Naisten kolmiloikka tuli kisaohjelmaan vuonna 1996. Olympiahistorian alkuvuosina kilpailutapahtumia oli kaksi, kun olympiamitalit ratkaistiin myös vauhdittomassa kolmiloikassa. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa kolmiloikka on ollut ensimmäisistä MM-kilpailuista alkaen, vuodesta 1983.[4][5][6][7][8][9]

Ennätykset

Miesten maailmanennätys 18,29 m on brittiläisen Jonathan Edwardsin hallussa. Hän teki ennätyksen 7. elokuuta 1995 Göteborgin MM-kisoissa.[10] Naisten maailmanennätys 15,74 m on venezuelalaisen Yulimar Rojasin hallussa. Hän hyppäsi ennätyksen MM-hallikilpailuissa 20. maaliskuuta 2022.[11] Rojasin ensimmäinen ME vuodelta 2021 rikkoi pitkäikäisen Inessa Kravetsin vuonna 1995 Göteborgin MM-kisoissa hyppäämän ennätyksen 15,50 m.[12]

Suomen miesten ennätystä piti lähes 50 vuotta hallussaan Pertti Pousi, joka ponnisti Kuortaneella 23. kesäkuuta 1968 17,00 metriä. Tuolloinen maailmanennätys oli 17,03. Suomen ennätyksen rikkoi vasta Simo Lipsanen, joka hyppäsi alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa Bydgoszczissa 16. heinäkuuta 2017 17,14 metriä.[13] Naisten Suomen ennätys on Senni Salmisen nimissä, joka hyppäsi 14,63 metriä 19.6.2021 Cluj-Napocassa.

Miesten ennätykset maanosittain
Lähde: WA[14]
MaanosaHaltijaKansalaisuusTulosTuuliPäivämääräPaikka
AasiaLi Yanxi Kiina17,59±0,026.10.2009Jinan, Kiina
AfrikkaHugues Fabrice Zango Burkina Faso18,07(hallissa)16.1.2021Aubiére, Ranska
Etelä-AmerikkaJadel Gregorio Brasilia17,90+0,420.5.2007Belem, Brasilia
EurooppaJonathan Edwards Iso-Britannia18,29+1,37.8.1995Göteborg, Ruotsi
OseaniaKen Lorraway Australia17,46+1,77.8.1982Lontoo, Iso-Britannia
Pohjois- ja Keski-AmerikkaChristian Taylor Yhdysvallat18,21+0,227.8.2015Peking, Kiina

Naisten ennätykset maanosittain
Lähde: WA[15]
MaanosaHaltijaKansalaisuusTulosTuuliPäivämääräPaikka
AasiaOlga Rypakova Kazakstan15,25+1,74.9.2010Split, Kroatia
AfrikkaFrançoise Mbango Etone Kamerun15,39+0,517.8.2008Peking, Kiina
Etelä-AmerikkaYulimar Rojas Venezuela15,74(hallissa)20.3.2022Belgrad, Serbia
EurooppaInessa Kravets Ukraina15,50+0,910.8.1995Göteborg, Ruotsi
Oseania Nicole Mladenis Australia 14,04+2,09.3.2002Hobart, Australia
+1,87.12.2003Perth, Australia
Pohjois- ja Keski-AmerikkaYamilé Aldama Kuuba15,29+0,311.7.2003Rooma, Italia

Kaikkien aikojen pisimmät hypyt ulkoradoilla

Yksi tulos urheilijaa kohden. Päivitetty 8. syyskuuta 2022.

Maailma

Miehet[16]

TulosTuuliUrheilijaPaikkaPvm
1.18,29+1,3Yhdistynyt kuningaskunta Jonathan EdwardsGöteborg7.8.1995
2.18,21+0,2Yhdysvallat Christian TaylorPeking27.8.2015
3.18,14+0,4Yhdysvallat Will ClayeLong Beach29.6.2019
4.18,09−0,4Yhdysvallat Kenny HarrisonAtlanta27.7.1996
5.18,080,0Kuuba Pedro Pablo PichardoHavanna28.5.2015
6.18,04+0,3Ranska Teddy TamghoMoskova18.8.2013
7.17,97+1,5Yhdysvallat Willie BanksIndianapolis16.6.1985
8.17,92+1,6Bulgaria Hristo MarkovRooma31.8.1987
17,92+1,9Jamaika James BeckfordOdessa20.5.1995
10.17,90+1,0Neuvostoliitto Vladimir InozemtsevBratislava20.6.1990
17,90+0,4Brasilia Jadel GregórioBelém20.5.2007

Naiset[17]

TulosTuuliUrheilijaPaikkaPvm
1.15,67+0,7Venezuela Yulimar RojasTokio1.8.2021
2.15,50+0,9Ukraina Inesa KravetsGöteborg10.8.1995
3.15,39+0,5Kamerun Françoise Mbango EtonePeking17.8.2008
4.15,34−0,5Venäjä Tatjana LebedevaHeraklion4.7.2004
5.15,32+0,9Kreikka Hrisopigi DevetziAteena21.8.2004
6.15,310,0Kolumbia Caterine IbargüenMonaco18.7.2014
7.15,29+0,3Kuuba Yamilé AldamaRooma11.7.2003
8.15,28+0,9Kuuba Yargelis SavigneOsaka31.8.2007
9.15,25+1,7Kazakstan Olga Rypakova Split 4.9.2010
10.15,200,0Tšekki Šárka KašpárkováAteena4.8.1997
15,20−0,3Bulgaria Tereza MarinovaSydney24.9.2000

Suomi

Miehet[18]

TulosUrheilijaPaikkaPvm
1.17,14Simo LipsanenBydgoszcz16.7.2017
2.17,00Pertti PousiKuortane23.6.1968
3.16,95Johan MeriluotoTurku2.8.2000
4.16,87Pentti KuukasjärviHelsinki31.8.1975
5.16,82Olli PousiTampere7.6.1980
6.16,62Esa ViitasaloHämeenlinna7.8.1988
7.16,61Markku RokalaKouvola15.8.1982
16,61Aleksi TammentieJämsä28.6.2014
9.16,58Esa RinneHelsinki20.8.1972
10.16,57Heikki HervaKoski Tl1.7.1994

Naiset[19]

TulosUrheilijaPaikkaPvm
1.14,64Kristiina MäkeläMünchen19.8.2022
2.14,63Senni SalminenCluj-Napoca19.6.2021
3.14,39Heli Koivula-KrugerLappeenranta3.8.2003
4.14,18Natalia KilpeläinenLappeenranta3.8.2003
5.13,81Sanna NygårdTorremolinos11.7.2018
6.13,73Kaisa GustafssonLapua23.7.1995
7.13,72Elina SorsaJämsä27.6.2009
8.13,70Teija HannilaLapinlahti3.7.2005
9.13,62Emma PullolaOrimattila21.7.2020
10.13,61Marika SalminenTuusula10.7.1994
13,61Kira KytöläJyväskylä21.7.2018

Lähteet
  1. Yleisurheilun kansainväliset säännöt 2022, s. 79, 187–195. Suomen Urheiluliitto. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.12.2022).
  2. Carr, Gerry: Fundamentals of Track and Field, s. 155–156. Human Kinetics, 1999. ISBN 978-0-7360-0008-9.
  3. Long jump ancientolympics.arts.kuleuven.be. Viitattu 1.8.2021. (englanniksi)
  4. Athletics Men's Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 10.12.2008. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  5. Athletics Men's Standing Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  6. Athletics Women's Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  7. Men Triple Jump olympics.sporting99.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  8. Women Triple Jump olympics.sporting99.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  9. Butler, Mark et al.: IAAF Statistics Book Moscow 2013 (pdf) iaaf-ebooks.s3.amazonaws.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  10. Records by Event – Triple Jump www.worldathletics.org. Viitattu 29.9.2021.
  11. Records by Event – Triple Jump www.worldathletics.org. Viitattu 19.7.2022.
  12. World Record Progression of Triple Jump www.worldathletics.org. Viitattu 19.7.2022.
  13. Timo Uusitalo: Tätä on odotettu - Simo Lipsanen rikkoi yleisurheilun vanhimman Suomen ennätyksen Yle.fi. 16.7.2017. Viitattu 18.7.2017.
  14. Miesten kolmiloikan maanosien ennätykset, WA, viitattu 30.7.2021 (englanniksi)
  15. Naisten kolmiloikan maanosien ennätykset, WA, viitattu 19.7.2022 (englanniksi)
  16. Triple Jump All Time Men worldathletics.org
  17. Triple Jump All Time Women worldathletics.org
  18. http://www.apulanta.fi/matti/yu/suomi.html#3_loikka_miehet
  19. http://www.apulanta.fi/matti/yu/suomi.html#3_loikka_naiset
    Miesten kolmiloikan olympiavoittajat

    1896: James Connolly | 1900: Myer Prinstein | 1904: Myer Prinstein | 1908: Timothy Ahearne | 1912: Gustaf Lindblom | 1920: Vilho Tuulos | 1924: Nick Winter | 1928: Mikio Oda | 1932: Chūhei Nanbu | 1936: Naoto Tajima | 1948: Arne Åhman | 1952: Adhemar Ferreira da Silva | 1956: Adhemar Ferreira da Silva | 1960: Józef Szmidt | 1964: Józef Szmidt | 1968: Viktor Sanejev | 1972: Viktor Sanejev | 1976: Viktor Sanejev | 1980: Jaak Uudmäe | 1984: Al Joyner | 1988: Hristo Markov | 1992: Mike Conley | 1996: Kenny Harrison | 2000: Jonathan Edwards | 2004: Christian Olsson | 2008: Nelson Évora | 2012: Christian Taylor | 2016: Christian Taylor | 2020: Pedro Pichardo

    Naisten kolmiloikan olympiavoittajat

    1996: Inesa Kravets | 2000: Tereza Marinova | 2004: Françoise Mbango Etone | 2008: Françoise Mbango Etone | 2012: Olga Rypakova | 2016: Caterine Ibargüen | 2020: Yulimar Rojas

    Miesten kolmiloikan maailmanmestarit

    1983: Zdzisław Hoffmann | 1987: Hristo Markov | 1991: Kenny Harrison | 1993: Mike Conley | 1995: Jonathan Edwards | 1997: Yoelbi Quesada | 1999: Charles Friedek | 2001: Jonathan Edwards | 2003: Christian Olsson | 2005: Walter Davis | 2007: Nelson Évora | 2009: Phillips Idowu | 2011: Christian Taylor | 2013: Teddy Tamgho | 2015: Christian Taylor | 2017: Christian Taylor | 2019: Christian Taylor | 2022: Pedro Pablo Pichardo

    Naisten kolmiloikan maailmanmestarit

    1993: Anna Birjukova | 1995: Inesa Kravets | 1997: Šárka Kašpárková | 1999: Paraskeví Tsiamíta | 2001: Tatjana Lebedeva | 2003: Tatjana Lebedeva | 2005: Trecia Smith | 2007: Yargelis Savigne | 2009: Yargelis Savigne | 2011: Olha Saladuh’a | 2013: Caterine Ibargüen | 2015: Caterine Ibargüen | 2017: Yulimar Rojas | 2019: Yulimar Rojas | 2022: Yulimar Rojas

    Miesten kolmiloikan maailmanennätyksen kehitys
    Tulos Nimi Maa Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
    15,52Daniel Ahearn YhdysvallatNew York, Yhdysvallat30.5.1911
    15,52Nick Winter AustraliaPariisi, Ranska12.7.1924
    15,58Mikio Oda JapaniTokio, Japani27.8.1931
    15,72Chūhei Nanbu JapaniLos Angeles, Yhdysvallat4.8.1932
    15,78Jack Metcalfe AustraliaSydney, Australia14.12.1935
    16,00Naoto Tajima JapaniBerliini, Saksa6.8.1936Tuuli 0,6 m/s
    16,00Adhemar Ferreira da Silva BrasiliaSão Paulo, Brasilia3.12.1950Tuuli 1,6 m/s
    16,01Adhemar Ferreira da Silva BrasiliaRio de Janeiro, Brasilia30.9.1951Tuuli 1,2 m/s
    16,12Adhemar Ferreira da Silva BrasiliaHelsinki, Suomi23.7.1952
    16,22Adhemar Ferreira da Silva BrasiliaHelsinki, Suomi23.7.1952Samassa kilpailussa kuin edellinen
    16,23Leonid Štšerbakov NeuvostoliittoMoskova, Neuvostoliitto19.7.1953Tuuli 1,5 m/s
    16,56Adhemar Ferreira da Silva BrasiliaMéxico, Meksiko16.3.1955Tuuli 0,2 m/s
    16,59Oleg Rjahovski NeuvostoliittoMoskova, Neuvostoliitto28.7.1958Tuuli 1,0 m/s
    16,70Oleg Fedosejev NeuvostoliittoNaltšik, Neuvostoliitto3.5.1959Tuuli 0,0 m/s
    17,03Józef Szmidt PuolaOlsztyn, Puola5.8.1960Tuuli 1,0 m/s
    17,10Giuseppe Gentile ItaliaMéxico, Meksiko16.10.1968Tuuli 0,0 m/s
    17,22Giuseppe Gentile ItaliaMéxico, Meksiko17.10.1968Tuuli 0,0 m/s, edellinen ME oli syntynyt tämän kilpailun karsinnassa
    17,23Viktor Sanejev NeuvostoliittoMéxico, Meksiko17.10.1968Tuuli 2,0 m/s, samassa kilpailussa kuin edellinen
    17,27Nelson Prudêncio BrasiliaMéxico, Meksiko17.10.1968Tuuli 2,0 m/s, samassa kilpailussa kuin edellinen
    17,39Viktor Sanejev NeuvostoliittoMéxico, Meksiko17.10.1968Tuuli 2,0 m/s, samassa kilpailussa kuin edellinen
    17,40Pedro Pérez KuubaCali, Kolumbia5.8.1971Tuuli 0,4 m/s
    17,44Viktor Sanejev NeuvostoliittoSuhumi, Neuvostoliitto17.10.1972Tuuli -0,5 m/s
    17,89João Carlos de Oliveira BrasiliaMéxico, Meksiko15.10.1975Tuuli 0,0 m/s
    17,97Willie Banks YhdysvallatIndianapolis, Yhdysvallat16.6.1985Tuuli 1,5 m/s
    17,98Jonathan Edwards Iso-BritanniaSalamanca, Espanja18.7.1995Tuuli 1,8 m/s
    18,16Jonathan Edwards Iso-BritanniaGöteborg, Ruotsi7.8.1995Tuuli 1,3 m/s
    18,29Jonathan Edwards Iso-BritanniaGöteborg, Ruotsi7.8.1995Tuuli 1,3 m/s
    Lähteet
    • IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
    Naisten kolmiloikan maailmanennätyksen kehitys
    Tulos Nimi Maa Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
    14,54Li Huirong KiinaSapporo, Japani25.8.1990Tuuli 1,1 m/s
    14,95Inessa Kravets NeuvostoliittoMoskova, Neuvostoliitto10.6.1991Tuuli -0,2 m/s
    14,97Jolanda Tšen VenäjäMoskova, Venäjä18.6.1993Tuuli 0,9 m/s
    15,09Anna Birjukova VenäjäStuttgart, Saksa21.8.1993Tuuli 0,5 m/s
    15,50Inessa Kravets UkrainaGöteborg, Ruotsi10.8.1995Tuuli 0,9 m/s
    15,67Yulimar Rojas VenezuelaTokio, Japani1.8.2021Tuuli 0,7 m/s.
    15,74Yulimar Rojas VenezuelaBelgrad, Serbia20.3.2022Hallikilpailussa.
    Lähteet
    Miesten kolmiloikan Suomen ennätyksen kehitys
    Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
    12,37Uno Häggman1904
    12,71P. Lindholm1905
    12,81Juho Soini1906
    13,10Pauli PohjalaTampere1907
    13,91Juho SoiniTampere1909
    13,95Juho HalmeViipuri1912
    14,09Jukka RangellTurku1.9.1912
    14,71Vilho TuulosTurku1913
    15,30Vilho TuulosTampere1919
    15,39Vilho TuulosVaasa1923
    15,48Vilho TuulosBorås, Ruotsi6.7.1923
    15,52Onni RajasaariLahti16.7.1939Euroopan ennätys
    15,79Kari RahkamoInkeroinen1956
    15,80Kari RahkamoKouvola1958
    15,96Kari RahkamoVarkaus1958
    16,10Kari RahkamoHelsinki29.7.1960
    16,32Kari RahkamoHelsinki14.8.1960
    16,40Kari RahkamoPariisi, Ranska25.9.1960
    17,00Pertti PousiKuortane23.6.1968
    17,14Simo LipsanenBydgoszcz, Puola16.7.2017
    Lähteet
    • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
    • Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
    • Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
    Naisten kolmiloikan Suomen ennätyksen kehitys
    Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
    13,37Ragne KytöläOulu5.8.1990
    13,40Carina KjellmanHelsinki29.7.1991
    13,51Ragne KytöläKoski Tl18.7.1992
    13,52Ragne KytöläHelsinki29.8.1992
    13,61Marika SalminenTuusula10.7.1994
    13,73Kaisa GustafssonLapua23.7.1995
    13,74Heli KoivulaTallinna, Viro9.6.1996
    13,92Heli KoivulaSevilla, Espanja29.5.1997
    14,04Heli KoivulaOulu9.8.1998
    14,34Heli KoivulaTampere14.7.1999
    14,36Heli KoivulaBanská Bystrica, Slovakia22.6.2002
    14,38Heli KoivulaPadova, Italia1.9.2002
    14,39Heli KoivulaLappeenranta3.8.2003
    14,51Senni SalminenTurku8.6.2021
    14,63Senni SalminenCluj-Napoca, Romania19.6.2021
    14,64Kristiina MäkeläMünchen, Saksa19.8.2022
    Lähteet
    Yleisurheilun lajit

    Arvokisalajit: 100 m • 200 m • 400 m • 800 m • 1 500 m • 5 000 m • 10 000 m • maraton • 20 km kävely • 35 km kävely • 100 m aidat • 110 m aidat • 400 m aidat • 3 000 m esteet • 4 × 100 m • 4 × 400 m • korkeushyppy • seiväshyppy • pituushyppy • kolmiloikka • kuulantyöntö • kiekonheitto • moukarinheitto • keihäänheitto • seitsenottelu • kymmenottelu

    Muita lajeja: 50 m • 60 m • 60 m aidat • 300 m • 1 000 m • maili • 3 000 m • puolimaraton • tunnin juoksu • ultrajuoksu • ruotsalaisviesti • 4 × 800 m • 4 × 1 500 m • 50 km kävely • painonheitto • antiikkinen kiekonheitto • vauhditon korkeushyppy • vauhditon pituushyppy • vauhditon kolmiloikka

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.