Kolmilammit (Hausjärvi)

Lammet sijaitsevat Someronvuorella, joka on osa Kaplalinnasta Hikiälle jatkuvaa harjujaksoa. Someronvuoren eteläpää on nimeltään Kolmilamminmäki. Ryttylän taajama sijaitsee 1,6 kilometrin päässä. Lampia on kolme, joista yksi sijaitsee lounaassa, toinen pohjoisessa ja kolmas kaakossa muihin nähden. Lounaassa olevaa kutsutaan usein eteläiseksi lammeksi. Lammet sijaitsevat alueella, joka on 350 metriä pitkä ja 250 metriä leveä.[1]

Lounaislammen pinta-ala on 1,4 hehtaaria ja se on 150 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Sen rantaviivan pituus on 450 metriä. Lammen vedenpinnan korkeus on 85,1 metriä mpy, joten se on lammista matalimmalla oleva. Siitä ei lähde laskuojaa eikä siihen tule ojia. Aivan lammen länsipuolella mäen rinteessä sijaitsee talo, jonka sauna on länsirannassa. Vastarannassa sijaitsee Kolmilammin tanssilava ja sen yhteydessä uimaranta.[2][1][3][4]

Pohjoislammen pinta-ala on 1,2 ha ja se on 200 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Sen rantaviivan pituus on 450 metriä. Lammen vedenpinnan korkeus on 85,3 metriä mpy. ja se on yhteydessä kaakkoiseen lampeen kaivetun ojan välityksellä. Lammen ympäri kulkee polku, jota pitkin voi nousta korkeammalle harjulle. .[5][6]

Kaakkoislampi on 90 metriä pitkä ja 70 metriä leveä. Se on yhteydessä pohjoislampeen ojan välituksellä ja siksi sen vedenpinnan korkeus on sama 85, 3 metriä mpy. Sen ohi lampien välist kulkee tie, joka yhtyy alempana seututiehen 290. Lammen koillispuolella on vapaa-ajan asunto.[5]

Lampi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Puujoen alueeseen. Se jaetaan vielä Puujoen alaosan alueeseen, johon lampi kuuluu. Lampiin ei tule ojia eikä niistä laske ojia. Ne sijoitetaan Puujoen alueelle, koska lampien vesi suotuu pohjaveteen, joka kulkeutuu Puujokeen ja joka sitten laskee Kernaalanjärveen. Kernaalanjärvi laskee Hiidenjokea myöten Vanajaveteen.[2][1]

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa lammet oli kyllä merkitty karttaan, mutta ne olivat nimettömiä. Ohi virtaava Puujoki oli tuolloin nimeltään ”Vittamonjoki”.[7]

Vuonna 1964 julkaistussa peruskartassa lampien välissä nykyisen lavan kohdalla oli kaksi rakennusta ja tanssilava. Seuraavassa vuoden 1979 kartassa lavan ympärille on piirretty aita. Pienimmän lammin mökki näkyy vasta vuoden 1988 kartassa.[8][9][10]