Kolmikolkkahattu (baletti)

Kolmikolkkahattu (esp. El sombrero de tres picos, ransk. Le Tricorne) on Manuel de Fallan balettiteos, jonka ensiesitys oli vuonna 1919. Sen tilasi säveltäjältä Ballets russes'n johtaja Sergei Djagilev.

Kolmikolkkahatun balettiesitys 1960-luvulla. Tanssijat Chris van Niekerk, Maxine Denys ja Harold King, Alhambra, Kapkaupunki.

De Falla sävelsi ensimmäisen maailmansodan aikana kaksinäytöksisen pantomiimibaletin El corregidor y la molinera. Pienelle kamariorkesterille sovitettu teos ensiesitettiin vuonna 1917. Sergei Djagilev istui ensi-iltayleisön joukossa ja pyysi näytöksen jälkeen de Fallaa kirjoittamaan baletin uudelleen isolle orkesterille, minkä tuloksena syntyi Kolmikolkkahattu.

Baletin tarina perustuu Granadassa syntyneen Pedro Antonio de Alarcón pienoisromaaniin, jonka pohjalta Martinez Sierra kirjoitti libreton. Se kertoo kaupungin pormestarista, joka ihastuu naimisissa olevaan myllärin vaimoon. Vaimoa ahdistellessaan hän putoaa virtaan ja joutuu riisumaan märät vaatteensa. Mylläri löytää pormestarin viitan ja kolmikolkkahatun ja jättää viestin että hän menee tapaamaan pormestarin vaimoa.[1]

Ballets russes ensiesitti Kolmikolkkahatun 22. heinäkuuta 1919 Lontoossa[1] Alhambra Theatressa^lähde?. Menestyksekäs esitys teki de Fallasta maailmankuulun.[1] Lavastuksen ja puvustuksen suunnitteli Pablo Picasso ja koreografian laati Léonide Massine.[1][2] Djagilev olisi halunnut de Fallan johtavan ensi-illan orkesteria, mutta tämä ei katsonut taitojensa riittävän niin ison orkesterin kapellimestariksi. Niinpä yhden harjoituksen jälkeen de Falla siirsi tehtävän Ernest Ansermet’lle.