Kolmas linja
Kolmas linja (ruots. Tredje linjen) on katu Helsingissä osa-alueella Kallion kaupunginosassa. Se kulkee Linjojen osa-alueen halki Hämeentieltä Helsinginkadulle.
Kolmas linja | |
---|---|
Tredje linjen | |
Kolmatta linjaa kaakkoon. |
|
Kaupunki | Helsinki |
Tieluokka | katu |
Alkupiste | Hämeentie |
Päätepiste | Helsinginkatu |
Kaistaluku | kaksikaistainen |
Katso myös | Kolmas linja Commonsissa |
Noin 900 metriä pitkä kolmas linja on viidestä, keskenään samansuuntaisesta Linjoiksi nimetyistä kaduista pisin. Se on lähes suora ja pääasiassa ylämäkeä kaakosta luoteeseen, paitsi Alppikadun ja Helsinginkadun välinen osuus, jossa on Helsinginkadulle päin mentäessä jyrkkä alamäki. Tämä osuus on yksisuuntainen Alppikadun suuntaan.
Historia ja profiili
Nimen alkuperä
Kadunnimen kirjoitusasu on vaihdellut historian aikana. Vuonna 1887 nimenä oli 3dje Linjen ja sen suomenkielisenä vastineena 1890-luvun kartassa Kolmas Linja. Ruotsinkielinen nimi kirjoitettiin vuosina 1901–1909 muodossa 3 Linien ja vuonna 1909 vahvistettiin nimet III Linja – III Linjen. Kadunnimien tarkistusehdotuksessa vuonna 1927 nimi esitettiin muutettavaksi Aleksis Kiven kaduksi. Kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt esitystä; sen sijaan Fredriksperinkatu Alppiharjun ja Vallilan kaupunginosien rajalla nimettiin uudelleen Aleksis Kiven kaduksi. Kolmannen linjan nykyiset nimiasut ovat olleet käytössä vuodesta 1928.[1]
Rakennuksia
Kolmannen linjan ja Hämeentien risteyksessä sijaitsee yksi Kallion vanhimmista asuinkerrostaloista, Werner von Essenin piirtämä punatiiliverhoiltu talo vuodelta 1913.[2] Kadun toisessa päässä sijaitsee Helsingin Diakonissalaitoksen rakennuksia. Castréninkadun ja Kolmannen linjan risteyksessä sijaitseva tontti oli pitkään tyhjänä, kunnes Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien seurakuntayhtymä rakennutti siihen massiivisen toimitalonsa. Harmaasävyinen toimitalo on Heikki ja Kaija Sirenin käsialaa vuodelta 1979.[3]
Kuten kaikkialle Kallioon, myös Kolmannelle linjalle rakennettiin useita kerrostaloja 1950-luvun lopulta 1970-luvun alkuun ulottuvana ajanjaksona. Siihen asti katua reunustivat kaksikerroksiset puutalot ja muutama 1920- ja 1930-luvuilla rakennettu kivitalo. Kolmas linja 4:n virastotalo (Jouko Ylihannu ja Osmo Rissanen, 1971) purettiin asuinkerrostalon tieltä 2000-luvun alussa.[4]
Populaarikulttuurissa
Kolmas linja on tullut tunnetuksi Fredin esittämästä käännösiskelmästä ”Kolmatta linjaa takaisin”. Kuten useat Kallion kadut, myös Kolmas linja on ollut monien elokuvien ja televisiosarjojen näyttämönä.
Risteävät kadut
Kolmannen linjan kanssa risteävät kadut kaakosta luoteeseen:
Lähteet
- Nenonen, Katri, Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma Osakeyhtiö 1983, ISBN 951-9135-03-0
- Auvinen, Jari: Puutalojen Kallio, © Jari Auvinen ja Kustantaja Laaksonen, Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2010, ISBN 978-952-5805-27-7
Viitteet
- Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 111. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
- Herrasväen ja työläisten kaupunginosa, s. 116
- Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 126
- Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 116
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolmas linja Wikimedia Commonsissa