Kolari

Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Lapissa, Ruotsin rajalla, Tornionjoen ja Muonionjoen varrella, Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 3 983 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 617,74 km2, josta 58,45 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,56 asukasta/km2.

Kolari

vaakuna

sijainti

Sijainti 67°19′50″N, 023°46′40″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Kuntanumero 273
Hallinnollinen keskus Sieppijärvi (–1980)
Kolarin kirkonkylä (1980–)
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 2 617,74 km²
32:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 2 559,29 km²
– sisävesi 58,45 km²
Väkiluku 3 983
194:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 1,56 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 57,6 %
– yli 64-v. 27,1 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 97,7 %
– ruotsinkielisiä 0,7 %
– saamenkielisiä 0,1 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 20,50 %
225:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Hannu Haapala[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Muut
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
11
5
4
1
www.kolari.fi
Kolarinsaaren kirkko valmistui 1818.
Kolarin kunnantalo

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan, nykyisin tärkein elinkeino on matkailu, etenkin Ylläksen hiihtokeskus. Kolarissa on Suomen pohjoisin rautatieasema.

Maantiede
Yllästunturi.

Kunnan länsiosa on melko tasaista ja runsassoista maastoa, itäosissa on korkea vaarajakso, joka huipentuu kunnan koilliskulmassa Yllästunturiin (719 m)[8]. Kolari kuuluu Pohjanmaan historialliseen maakuntaan, mutta on sanottu, että se muistuttaa maisemaltaan Lappia.[9] Kirkonkylän eteläpuolella on laaja Suur-Teuravuoman suoalue, joka on valtaosin suojeltu, mutta osa on ojitettu metsä- ja maatalouskäyttöön sekä turvesuoksi.

Kunnan alueella kokonaan tai osittain olevia Natura 2000-kohteita ovat Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue, Sieppijänkä-Pieruvuoma, Karhuvuoma, Teuravuoma-Kivijärvenvuoma, Niesaselkä, Juustovuoma ja Ylläs-Aakenus.[10]

Kolarin naapurikunnat ovat Kittilä, Muonio, Pello ja Rovaniemi sekä Ruotsissa Pajala. Kolarin rautatieasema on Suomen rataverkon pohjoisin käytössä oleva rautatieasema.

Kylät
Keväinen latu Äkäslompolossa

Kolarin kirkonkylä (Jokijalka), Aitamännikkö, Hietanen, Juustovaara, Kattilamaa, Kolarinsaari, Koivula, Koivumaa, Kurtakko, Lappea, Lietorova, Luosu, Luovatus, Pasmajärvi, Rito-oja, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sammalvaara, Sieppijärvi, Taapajärvi, Hannukainen, Teurajärvi, Poikkijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Venetti, Väylänpää, Ylinenvaara, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo

Historia

Kolari-nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1587. Silloin on merkitty verolle Ylitornion Pellon kyläkuntaan kuuluvana Pekka Kolari, joka muutti Lappiin Savosta.[11]

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan. Äkäsjokisuulla oli kalkkikivilouhos ja sementtitehdas, Rautuvaarassa rautakaivos. Nämä molemmat suljettiin 1980-luvulla.[12]

Kolarinsaaren vanha kirkko valmistui vuonna 1818. 1900-luvulla rakennettiin Sieppijärven kirkko (1956), Kolarin kirkko (1965) ja Pyhän Laurin kappeli (1999).[13]

Talous

Kaivosten sulkemisen jälkeen kunnan tärkein elinkeino on matkailu. Ylläs on kansainvälisen tason hiihtokeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.

Pajalan ja Kolarin kunnan alueilla on edelleen suuria rautamalmiesiintymiä, joihin kanadalainen kaivosyhtiö Northland Resources Inc. teki valtauksen 2005.[12]

”Yhtiön alustavien kehityssuunnitelmien mukaan Pajala–Kolari-alueelle tulee kolme kaivosta, kaksi rikastamoa ja kaksi pelletointilaitosta. Kun yksi kaivos maksaa 75 miljoonaa euroa, rikastamo 200 miljoonaa ja pelletointilaitos myös 200 miljoonaa, ovat investoinnit parhaimmillaan noin miljardi euroa. Työpaikkoja olisi silloin 1500 ja yksi kaivostyöpaikka luo kolmesta viiteen muuta työpaikkaa.”[14]

Nordkalk harkitsi kalkkikivikaivoksen avaamista uudelleen 2010-luvun alussa.[15] Vuonna 2018 se ei ole auki.[16]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1410 työpaikkaa. Niistä 5,7 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 81 % palveluissa ja 9 % jalostuksessa. Työttyömien osuus työvoimasta oli 13,8 %.[17]

Vuonna 2015 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat kaivosalan palveluihin ja teollisuusprosesseihin sekä materiaalien käsittelyyn erikoistunut Tapojärvi Oy, Kolarin Kumi Oy ja Humina-Loma Oy.[18]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kolarin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 905
1985
  
 5 043
1990
  
 4 721
1995
  
 4 486
2000
  
 3 981
2005
  
 3 828
2010
  
 3 839
2015
  
 3 848
2020
  
 3 844
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kolarissa oli 3 854 asukasta, joista 1 781 asui taajamissa, 1 888 haja-asutusalueilla ja 185:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kolarin taajama-aste on 48,5 %.[20] Kolarin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[21]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Kolarin kirkonkylä1 080
2Äkäslompolo473
3Sieppijärvi228

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Oppilaitokset

Kolarin kunnan ainoa toisen asteen oppilaitos on Kolarin lukio.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kolarissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on siellä Sieppijärven Rukoushuoneyhdistys[23] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jonka Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[24]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kolarin helluntaiseurakunta[25]. Lisäksi Kolarissa on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kolarin alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.[26]

Urheilu

Kolarissa toimii jääkiekkoseura KoTU Hockey. KoTU Hockey pelaa jääkiekon III-divisioonan Lappi-liigaa ja on voittanut mestaruuden kaudella 2007–2008.

Kolarin Kontio on 4. joulukuuta 1932 perustettu urheiluseura. Alkuvuosina seuran lajeihin kuului mm. hiihto, voimistelu, yleisurheilu ja pyöräily. Myöhemmin mukaan tuli myös jääkiekko ja pyöräily. Nykyisin Kontio tunnetaan jalkapalloseurana. Seuralla on laaja junioritoiminta, naisten joukkue sekä Lapin Nelosessa Pasmajärven Pallon kanssa yhteinen miesten joukkue PaPa/Kontio.

Kunnan nimi

Sana kolari tulee ruotsinkielisestä sanasta kolare, joka sekin tarkoittaa miilunpolttajaa, sysimiestä.[27] (Ruotsinkielinen sana kolare tulee sanasta kol, ”hiili”.) Miilunpoltto alkoi alueella jo 1600-luvulla ruukin hiilentarpeen tyydyttämiseksi. Kolarin vaakuna on saanut aiheensa kunnan nimestä.

Tunnettuja kolarilaisia

Ystävyyskunnat ja etäisyyksiä
Kolarin kunnanraja
Tornion- Muonionjoen yhtymäkohta

Kolarin ystävyyskunta on

Etäisyyksiä:

Katso myös

Lähteet
  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Moliis, Pekka: Hannu Haapala viime hetken suostumuksella Kolarin kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 11.8.2022. Viitattu 7.2.2023.
  7. Kuntavaalit 2021, Kolari Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  8. Karttapaikka (Maastokartta) Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2012.
  9. Spectrum tietokeskuksen artikkeli Lappi
  10. Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Ympäristö. Viitattu 20.5.2018.
  11. Pekka Tenhunen: Pohjolan uudisraivaajia. Tunturi-Lapin Kirjapaino/Waasa Graphics, 2013. ISBN 978-952-93-2658-7.
  12. Ylläksen kiistellyn kaivoshankkeen lupahakemuksesta paljastui virhe: myrkyllistä vaahdotuskemikaalia olisikin huomattavasti enemmän Helsingin Snaomat. 2017. Viitattu 20.5.2018.
  13. Kirkot Kolarin seurakunta. Arkistoitu 5.8.2017. Viitattu 20.5.2018.
  14. Kuukkeli (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. Kolarin kalkkikivilouhos uudestaan auki Yle. 2010. Viitattu 20.5.2018.
  16. Kolari Nordkalk. Arkistoitu 21.5.2018. Viitattu 20.5.2018.
  17. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2018.
  18. Alueen Kolari yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.5.2018.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  20. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  21. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  22. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Arkistoitu 17.6.2012. Viitattu 26.6.2011.
  24. Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 26.6.2011.
  25. Kolarin helluntaiseurakunta Kolarin helluntaiseurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  26. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lapin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa (Arkistoitu – Internet Archive), Samuli Paulaharju ”Melkein joka talossa sysihauta haikusi, ja vanhojen miilujen sijoja nähdään vieläkin kaikkialla Kolarin metsissä. Sysimiehiä sanottiin ”kolareiksi”, ja siitä ruvettiin kolarien kotiseutua ja sitten koko pitäjää sanomaan Kolariksi.”

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.