Kokoomuksen remonttimiehet

Remonttimiehet oli Kansallisen Kokoomuksen johtoon kuulunut ryhmä. Remonttimiesten tavoitteena oli uudistaa Kokoomusta hallituskelpoiseen suuntaan muuttamalla sen linjaa Urho Kekkosta ja Neuvostoliittoa ymmärtävämpään suuntaan.[1]

Ryhmä alkoi muodostua 1970, kun Juha Rihtniemestä tuli kokoomuksen puheenjohtaja. Kuuluisia remonttimiehiä olivat muun muassa Ilkka Kanerva, Heikki A. Ollila, Pertti Salolainen, Ilkka Suominen, Jarmo Virmavirta ja Juha Vikatmaa. Remonttimiehet saivat nimensä vuoden 1970 vaalimainoksesta, jossa nuoret ehdokkaat esiintyivät työhaalareissa.[1]

Toiminta

Ratkaiseva askel sisäpoliittisesti oli se, että Kansallinen Kokoomus kannatti poikkeuslakia, jolla Kekkonen valittiin jatkamaan presidenttinä 1974–1978 ETYKin yli. Vuonna 1978 Kekkonen valittiin presidentiksi normaalimenettelyllä, mutta poikkeuslaki synnytti ristivetoa myös muissa puolueissa, muun muassa Ruotsalaisessa kansanpuolueessa, josta erosi Georg C. Ehrnrooth, joka perusti oikeistolaisen Suomen Perustuslaillisen Kansanpuolueen.lähde?

Remonttimiesten omat rivit alkoivat rakoilla jo melko varhaisessa vaiheessa, ja eri henkilöillä oli erilaisia painotuksia suhteessa Kekkoseen, Neuvostoliittoon, Keskustapuolueeseen, poikkeuslakiin, Ahti Karjalaiseen ja niin edelleen. Radikaaleinta suuntausta edusti Vikatmaan ympärille muodostunut ryhmittymä, joka vaati kovia otteita kokoomuksen antikekkoslaisia − näkyvimpänä Tuure Junnilaa − vastaan ja liputti avoimesti poikkeuslain puolesta jo kesällä 1972.lähde?

Myöhemmin remonttimiehiä on epäilty neuvostomyönteisyydestä, minkä vuoksi erityisesti Ilkka Kanerva on saanut osakseen Ben Zyskowiczin kritiikkiä.lähde?

Lähteet
  1. Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 217. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.