Kokkolan ruotsalainen baptistiseurakunta

Baptismi saapui Kokkolaan 1880-luvulla. Kaupungin ensimmäiset baptistit kuuluivat Forsbyn baptistiseurakuntaan ja olivat ruotsinkielisisä. Seurakunta perustettiin 12. huhtikuuta 1908, ja sen perustamiskokousta johti pietarsaarelainen Johan Erik Söderman. Seurakunnan perustajajäseniä oli 21, ja useat heistä kuului Forsbyn ja Pietarsaaren baptistiseurakuntaan. Seurakunnan ensimmäiseksi esimieheksi valittiin Otto Helén.[2]

Seurakunnan jäsenmäärä vaihteli alkuvuosikymmeninä 20 ja 40 välillä. Seurakunnan saarnaajina toimivat Otto Helén, Leander Sarin ja Jakob Kasén. Seurakunta piti pyhäkoulua 20 lapselle. Vuonna 1921 seurakunta osti Viklundin talon, jossa pidettiin tilaisuuksia. Puistokadulla sijainnut kokoushuone menetettiin vuonna 1939 muihin tarkoituksiin, ja seurakunta jäi vaille vakituista kokoontumispaikkaa.[2]

Baptismi vaikutti alkuvuosikymmeninä merkittävästi Kokkolan hengelliseen elämään. Vuonna 1911 baptistiseurakunnassa koettiin Pyhän Hengen kaste ja sen vaikutuksia Alf. A. Herrmansin kaudella. Herätys oli luonteeltaan tunnustuskuntien välistä. Sen aikana mm. kolme maaseurakunnan pyhäkoulunopettajaa ja Sundbäckin sisarukset menivät kasteelle. Yhdestä heistä tuli helluntaiherätyksen saarnaaja läntiselle Uudellemaalle.[2]

Herätysaikana seurakunta joutui sisäiseen käymistilaan, ja vuodet 1911–1914 olivsat hajaannuksen aikaa. Yksityishenkilöt maksoivat rukoushuoneen vuokran omista varoistaan. Vuonna 1914 seurakunnan toimintaa ryhdyttiin hoitamaan uudelleen asiaan kuuluvalla tavalla.[2]

Seurakunnan esimiehinä ovat toimineet seuraavat henkilöt:[2]

• 1908–1920: Otto Helén
• 1920–1924: J. P. Isaksson
• 1924–1927: Otto Helén
• 1927–1929: Reinhold Nylund
• 1929–1931: Gunnar Backman
• 1932: Alvar Edström
• 1933–1939: Gottfrid Jansson
• 1939: Beterl Nordgrén
• 1940–1941: Edvin Svanbeck
• 1942–1945: tilapäisiä saarnaajia

• Baptismi Suomessa

• Toiviainen, Hillevi: Kokkolan kaupungin historia. IV Osa 1879–1945. Kokkolan kaupunki, 1994.