Kokemäen keskustaajama

Nykyiseen keskustaajamaan (2016) kuuluvia asuinalueita tai osa-alueita ovat Tulkkilan ympärillä Erkkilä, Krootila, Peuranpää, Penttilänniemi, Pappila, Kuoppala, Vuoltee ja Pyhänkorva. Peipohjassa siihen kuuluu Suokas, Haanmäki, Haanoja, Ratala, Peipohja ja Krannila. Itäisessä suunnassa sijaitsevat vielä Matomäki ja Riste.[3]

Tulkkilan asema kirkonkylänä ja kaupallisena keskuksena on kiistämätön selitys sen muodostumiselle taajamaksi jo 1800-luvulla. Taajaväkiseksi yhdyskunnaksi Tulkkila muodostettiin vuonna 1923. Peipohjan erityisasema sai alkuuna, kun Tampereelta rakennettiin Poriin rautatie. Radan pysäkkejä oli Peipohjassa, Tulkkilan lounaissivulla ja Ristellä. Risten muodostumisen syyksi mainitaan myös rautatiepysäkkiä. Kaksi vuotta Porinradan valmistumisen jälkeen siihen yhtyi Rauman rata Peipohjasta pari kilometriä luoteeseen.

Vuonna 1928 julkaistussa taloudellisessa kartatssa Kokemäen ainoa selvästi merkitty taajama oli Tulkkila [4] ja vuoden 1953 taloudellisen kartan mukaan suurimmat taajamat olivat Tulkkila, Peipohja ja Riste [5]. Tämän jälkeen Tulkkilan ja Peipohjan taajamat ovat kasvaneet yhteen.

Vuoden 1962 peruskartassa Tulkkila ja Erkkilä muodostivat yhtenäisen ja vanhemman kokonaisuuden. Se täydentyi Kokemäenjoen rantaa seuraten sekä itään Sonnilanjoelle että länteen Haanojan suuntaan. Pyhänkorvan maille rakennettiin Satakunnantien eteläpuolelle kerrostaloja ja uuden liikekeskuksen ensimmäiset huoneistot. Kun saavuttiin 1980-luvulle, olivat Tulkkila ja Erkkilä sekä Krootila kasvamassa yhteen, vaikka samalla asuinrakentaminen siirtyi myös muihin kohteisiin.[6][7][8]

Joen pohjoispuolella oli kaavoitettu asuinalueet Pappilaan, Penttilänniemeen ja Kuoppalaan, joita rakennettiin 1960-luvulla. Nämä alueet rakennettiin lähes täyteen 2010-luvulla. Silloin saatiin asuinalueiksi Kullaantien länsipuolen Vuolteen ranta-aluetta, jonka rakentaminen on käynnissä. Myös Orjapaadella Porolaan johtavan tien varressa sijaitsi vanha asuinrakennuskanta.[6][7][8]

Riste oli syntynyt rautatien ympärille ja Ronkantien varteen. Rakentaminen seurasi Satakunnantietä kohti keskustaa, mutta siellä paineet purkautuivat Matomäen perustamiseen 1980-luvun alussa. Matomäki laajentui sen jälkeen Ristelle päin.[6][7][8]

Peipohjan taajama syntyi Peipohjan rautatieaseman ympärille. Peipohjan läpi kulki Köyliön maantie, jonka varrelle syntyi asutusta ja johon kertyi pieniä liikkeitä. Kun valtatie 2 linjattiin Peipohjan läpi ja Köyliöntie ohitti Peipohjan, sai kylä lyhyeksi aikaa piristysruiskeen. Tien lounaispuolen asuinalue laajeni, joka kasvoi vielä 1970-luvulla. Sekä rautatien ja valtatien välissä että uuden Köyliöntien varteen rakennettiin asuntoja. Peipohjan ammattikoulun länsipuolelle alkoi 1960-luvulla Ratalan asuinalueen rakentaminen, joka 1970-luvulla kilpaili samaan aikaan Haanojan rakentamisen kanssa. Rakentamisen vauhti hiljeni, mutta Peipohjan ja Tulkkilan välinen peltoalue on Satakunnantien ja joen varren välissä kasvamassa umpeen.[6][7][8][9][10][11]