Koivusaari (Helsinki)

Koivusaari oli 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa kolmen pursiseuran pääasiallisessa käytössä. Kokonaan uuden kaupunginosan[8] toteuttamista alueelle ryhdyttiin selvittämään vuosikymmenen vaihteessa osana Helsingin vuoden 2002 yleiskaavan valmisteluja,[9] minkä lisäksi selvityksen taustalla oli samoihin aikoihin suunnitteluvaiheessa ollut Länsimetro, jonka yksi asema suunniteltiin sijoitettavaksi saarelle kaavaillun asuinalueen yhteyteen. Alueen ensimmäisissä kaavaluonnoksissa nykyistä saarta suunniteltiin laajennettavaksi pinta-alaltaan viisinkertaiseksi, jolloin olisi syntynyt noin Katajanokan kokoinen 50-hehtaarinen alue. Meritäytöllä laajennettu alue suunniteltiin rakennettavaksi yhtä tiheästi kuin läheinen Ruoholahti, jolloin sille olisi tullut uusia kerros- ja rivitaloasuntoja[10] noin 4 000–6 000 henkilölle.[11]

Alueen arvioitiin soveltuvan hyvin meritäyttöön, sillä vedensyvyys on alueella matala ja merenpohja suhteellisen kovaa. Helsingille oli lisäksi kertymässä erilaisten rakennushankkeiden kautta runsaita määriä maamassaa, jota voitaisiin hyödyntää meritäytön toteuttamisessa. Alueen rantatonttien myynnin arveltiin tuovan myös kaupungille tuloja, joilla voitaisiin kattaa metrohankkeen rakentamiskustannuksia.[10]

Koivusaaren yleiskaavasuunnitelmia esiteltiin helsinkiläisille kaavan valmisteluvaiheessa. Alueen rantarakentaminen ja meritäytöt saivat merkittävää kritiikkiä kaavaan liittyvillä kuulemiskierroksilla. Koivusaaresta tuli heti kaavan valmisteluvaiheessa yksi uuden yleiskaavan merkittävimmistä kiistakapuloista. Rakennussuunnitelmat ottivat takapakkia vuoden 2000 syksyn ja seuraavan vuoden alulla, kun niille ei löytynyt riittävää poliittista tukea Helsingin kaupunginhallinnossa.[12] Asiaa lykättiin vuoden 2001 kevään yleiskaavakeskusteluihin, ja alueen rakentamisesta toteutettiin uusi selvitys, jossa suojeltu eteläinen rantaniitty säilytettiin.[13] Kiistelty alue pysyi yleiskaavan joulukuussa 2001 valmistuneessa luonnoksessa, jossa asuinaluerakentamiseen varattuja alueita oli supistettu.[14]

Alueen rakentaminen nousi lopulta yhdeksi koko uuden yleiskaavan merkittävimmistä kiistakapuloista.[15] Rakennussuunnitelmat lakaistiin lopulta maton alle helmikuussa 2003, kaupunginvaltuuston poliittisten ryhmien jättäessä Koivusaaren uudessa yleiskaavassa selvitysalueeksi Vartiosaaren ja Kivinokan ohella. Yleiskaava 2002 vahvistettiin lopullisesti saman vuoden lokakuussa.[16]

Koivusaaren rakentamissuunnitelmat kaivettiin esiin uudelleen vuoden 2005 keväällä, kun alueelle alettiin valmistella uutta osayleiskaavaa.[17] Suunnittelu sai lisävauhtia syksyllä 2006 Espoon tehtyä päätöksen Länsimetron rakentamisesta. Helsinki otti tavoitteeksi uuden osayleiskaavan luonnosten valmistelusta vuoteen 2008 mennessä, ja suunnittelun lähtökohdiksi muodostuivat alueelle rakennettavaksi päätetty metroasema sekä etelään ja pohjoiseen toteutettavat meritäytöt.[18]

Uudet suunnitelmat alkoivat muotoutua vuoden 2007 kesällä, jolloin alueelle suunniteltiin 2 800–3 800 asukkaan asuinaluetta. Asuntorakentamisen kaavailtiin sijoittuvan aiemmista suunnitelmista poiketen pääasiassa Länsiväylän eteläpuolelle. Vaskilahden venesatama-alue aiottiin säilyttää, mutta saaren länsipuolella sijaitseva Nylands Jaktklubbenin satama siirtyisi meritäyttöjen myötä saaren kärkeen. Etenkin asukasyhdistys Lauttasaari-Seura vastusti rakennussuunnitelmien uudelleenlämmittelyä.[19] Alueen suunnittelusta järjestettiin vuonna 2009 kansainvälinen ideakilpailu,[20] jonka tuloksena kaupunki sai 101 erilaista ehdotusta saaren rakentamiseen liittyen.[21]

Koivusaaren asuinalueen alustava suunnitelma valmistui huhtikuussa 2011, ja se noudatteli pääasiassa ideakilpailun voittanutta ehdotusta, joskin satama-alueiden laajuutta oli jonkin verran kasvatettu. Saaren pinta-alaa suunniteltiin kaksikertaistettavaksi meritäytöillä. Uudessa suunnitelmassa alueelle kaavailtiin asuntoja 4 000 henkilölle ja 1 500 työpaikkaa.[22]

Koivusaaren metroaseman itäinen sisäänkäynti rakenteilla elokuussa 2015.

Asian käsittely venyi jälleen vuosilla, ja rakentamisen arveltiin voivan alkaa vuoden 2013 tilanteessa aikaisintaan vuosina 2016–2017, mutta todennäköisemmin vasta 2020-luvun puolella. Ongelmaksi olivat muodostuneet kaupungin rahakysymykset, sillä täyttömaalle toteutettavan asuinalueen rakentamiskuntoon laittamisesta koituisi arviolta noin 200 miljoonan euron kulut, joiden taustalla olivat etenkin Länsiväylälle suunniteltu uusi eritasoliittymä ja moottoritien ylittäviksi suunnitellut betonirakenteet.[23] Näitä rakenteita karsittiinkin, sillä ne muodostivat alkuperäisessä suunnitelmassa yli puolet alueen rakennuskustannuksista 140 miljoonan euron hintalapullaan.[24]

Metroaseman sisäänkäynti vuoden 2017 maaliskuussa.

Alueelle valmistui jälleen uusi yleiskaavaehdotus maaliskuussa 2014, missä Länsiväylän päälle rakennettavaa betonikantta pienennettiin siten, että tunnelista tuli turvallisuusvaatimusten puolesta keveämpi leveä silta. Merkittävimpänä erona oli saaren alan kasvu kolmanneksella aiempaan ehdotukseen nähden. Saaren eteläosaan kaavailtua kanavaa myös lyhennettiin ja muusta rantarakentamisesta säästettiin.[25] Uudessa kaavaehdotuksessa palattiin varhaisten suunnitelmien 5 000 asukkaaseen, minkä lisäksi alueelle kaavailtiin noin 4 000 työpaikkaa. Lisäys saavutettiin pääasiassa rakennusten korkeutta ja rakennustiheyttä kasvattamalla. Uuden yleiskaavaehdotuksen myötä alueen rakentaminen muuttui jälleen kaupungille kannattavaksi, vaikka suurin osa toteutettaisiin täyttömaalle.[26] Rakentamisen viivästymisestä huolimatta alueelle toteutettu uusi metroasema päätettiin vuoden 2014 tilanteessa avata matkustajakäyttöön muun metrolinjan ohessa, vaikka sille odotettiin vain 8 000 päivittäistä kävijää.[27]

Helsingin kaupunki osti myös saman vuoden maaliskuussa saaren pohjoisosassa sijaitsevan Nokian edustushuvilan 2,75 miljoonalla eurolla. Rakennusta kaavaltiin mahdollisesti purettavaksi, jos se helpottaisi toimivan asemakaavan laatimista.[28][29]

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan tammikuussa 2015 äänin 76–5.[30] Kaava astui voimaan tosin vasta muutamaa vuotta myöhemmin maaliskuussa 2017, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi siitä tehdyn valituksen.[31]

Alueen asemakaavaluonnoksesta julkistettiin havainnekuvan maaliskuussa 2016[32] ja itse kaavaluonnos valmistui tammikuussa 2017.[33]