Koiranputkilattakoi

Koiranputkilattakoi (Agonopterix heracliana) on pystykotelokoiden heimoon kuuluva pienikokoinen, ruskea perhonen. Se on erittäin yleinen laji. Täysikokoinen toukka on noin 13 mm pitkä ja aikuisen perhosen siiven pituus on 7–10 mm.

Koiranputkilattakoi
parittelu
parittelu
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Jäytäjäkoimaiset Gelechioidea
Heimo: Pystykotelokoit Elachistidae
Alaheimo: Lattakoit Depressariinae
Suku: Agonopterix
Laji: heracliana
Kaksiosainen nimi

Agonopterix heracliana
(Linnaeus, 1758)
Katso myös

  Koiranputkilattakoi Wikispeciesissä
  Koiranputkilattakoi Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Koiranputkilattakoi on pieni, ruskeankirjava perhonen, jonka värisävy ja kuvioinnin selkeys vaihtelee. Suhteellisen paksut tuntosarvet ovat rihmamaiset ja lähes siiven pituiset. Levätessään perhonen pitää siipiään vaakatasossa takaruumiin päällä. Etusiiven keskellä erottuu helposti kaksi tai kolme valkoista, tummareunuksista pistettä. Takasiivet ovat vaaleanharmaat ja niitä reunustavissa ripsissä on yksi tumma poikkijuova. Siipiväli on 17–25 mm.[1][2][3]

  • Värivaihtelu
    Värivaihtelu

Levinneisyys ja lentoaika

Suomessa lajia tavataan ainakin eteläiseen Lappiin asti. Lattakoi lentää syksyllä ja uudelleen keväästä kesään. Joskus talvilevolta heränneitä perhosia voi tavata keskellä talveakin.[4]

Elinympäristö ja elintavat

Lajia tavataan monenlaisissa ympäristöissä, yleisimmin kuitenkin kulttuurivaikutteisissa, kuten puutarhoissa ja pihamailla. Koiranputkilattakoi on aikuistalvehtija ja talvehtii mielellään rakennusten suojissa. Tämän vuoksi laji on helppo tavata myöhään syksyllä tai erityisesti varhain keväällä, jolloin muita perhosia ei vielä juuri ole liikkeellä. Aikuinen perhonen lentää pääasiassa yöllä ja tulee valolle.

Ravintokasvi

Toukka elää koiranputkella (Anthriscus sylvestris) ja karhunputkella (Angelica sylvestris), mutta kelpuuttaa tarvittaessa ravinnokseen myös muita sarjakukkaiskasveja.

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.