Koirahait

Koirahaiden taksonominen asema verrattuna muihin luomihaikalojen heimoihin on pitkään ollut epäselvä. Välillä se on luettu osaksi tiikerihaiden heimoa (Carcharhinidae) ja välillä omaksi heimokseen. Nykyään heimoon katsotaan kuuluvaksi 9 sukua ja 38 lajia. Heimo jaetaan kahteen alaheimoon Triakinae ja Galeorhininae' Suvuilla ei ole kuitenkaan selkeästi yhtenäistä apomorfia ja heimon monofyleettisuus on DNA-tutkimuksilla asetettu kyseenalaiseksi. Eräät tutkijat ehdottavatkin koirahaiden heimon jakamista kahdeksi heimoksi Triakidae ja Galeorhinidae.[2][3][4]

Koirahait ovat pieniä tai keskikokoisia haita. Suurin laji Triakis maculata kasvaa 2,4 metrin mittaiseksi ja pienimmät lajit ovat noin 35 senttimetrin pituisia. Koirahailla on soikeat silmät, joissa vilkkuluomet. Selkäevät ovat keskikokoiset tai suuret. Hampaat ovat pienet tai keskikokoiset ja voivat olla sahalaitaiset.[2][5][6]

Koirahait syövät pääasiassa selkärangattomia eläimiä, kuten äyriäisiä ja mustekaloja, ja pieniä kaloja. Ravintoaan ne etsivät yleensä melko läheltä pohjaa. Lajit ovat melko vahvoja uimareita ja liikkuvat yksinään tai pienissä parvissa.[6]

Koirahaita tavataan kaikista maailman suurista meristä. Ne elävät lauhkeissa ja lämpimissä vesissä lähellä rannikkoa, joskus niitä tavataan myös makeammista vesistä. Osa lajeista on syvänveden kaloja ja esimerkiksi omaninkoirahai (Iago omanensis) voi elää jopa yli 2 kilometrin syvyydessä.[2][5][6]

Koirahaiden heimoon kuuluu taloudellisesti merkittävissä määrin kalastettavia lajeja. Tällaisia ovat muun muassa Mustelus-suvun lajit ja harmaakoirahai (Galeorhinus galeus). Haita kalastetaan verkoilla ja trooleilla ja ne ovat myös suosittuja urheilukalastuksen saaliita. Koirahaiden liha on syötävää, niiden evistä tehdä haineväkeittoa ja maksasta eristetään öljyä.[6]