Kohtalottaret

Kohtalottaret eli moirat (m.kreik. Μοῖραι) olivat kreikkalaisessa mytologiassa kolme kuolematonta naista, joiden tehtävänä oli kehrätä, säilyttää ja katkaista ihmisen elämänlanka[1]. Kuvataiteessa moirat on esitetty vaihtelevasti vanhoina naisina tai nuorina neitoina.

Kohtalottaret kuvattuna kreivi Alexander von der Markin hautamuistomerkissä. Tekijä kuvanveistäjä Johann Gottfried Schadow.

Hesiodoksen mukaan moirat olivat joko Zeuksen ja Themiksen tai Nyksin tyttäriä. Heidän nimensä ovat Klotho ('Kehrääjä'), Lakhesis ('Osan Suova') ja Atropos ('Torjumaton'). Klotho pitelee värttinää ja kehrää elämänlangan, Lakhesis määrää elämänlangan tapahtumista, ja saksia pitelevä Atropos päättää milloin ja miten elämänlanka katkeaa.[2]

Eri perinteen ja latinalaisen runon Clotho colum retinet, / Lachesis net, / et Atropos occat mukaan heillä oli kuitenkin myös eri roolit: "Clotho pitää värttinää, Lachesis kehrää / ja Atropos leikkaa poikki".[3]

Moirien roomalainen vastine on Parcae. He olivat alkujaan syntymän jumalattaria joiden nimet olivat Nona, Decima ja Morta.[1].

Katso myös
  • Nornat skandinaavisessa mytologiassa

Lähteet
  1. Hans Biederman: Suuri symbolikirja, s. 135. suom.toim. Pentti Lempiäinen. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.
  2. Alf Henriksson: Suuri tarukirja, s. 252–253. suom. toimituskunta Jorma O. Tiainen et al.. Suomentanut Hannu Hiilos, Antti Nuuttila, Kari Nenonen. Helsinki: Koko Kansan Kirjakerho, 1983. ISBN 951-864-014-9.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.