Koggi

Koggi eli yleisesti myös hansalaiva oli 1200-luvulla Hansan käyttöön ottama purjealustyyppi, joka oli suunniteltu Itämeren rahtiliikenteeseen. Syvällä uiva ja tasapohjainen alustyyppi pystyi kuljettamaan entistä suurempia tavaramääriä edeltäjiään turvallisemmin. Ensimmäinen tunnettu maininta koggista on vuodelta 948. Laivatyyppi on mahdollisesti kehitetty Friisinmaalla.[1]

Koggilaivan replika Lisa von Lübeck
Koggin hylky 1380-luvulta, Bremerhavenin merimuseo

Mahdollisesti viikinkien knarri-laivatyypistä vaikutteita saanut limisaumainen koggi oli yleensä noin 20–27 metriä pitkä ja pystyi kuljettamaan noin 100–200 tonnia rahtia.[2] Vielä ennen 1000-lukua rahtia mahtui merialuksiin muutama kymmenen tonnia, joten alusten koon kasvu oli merkittävää ja mahdollisti pienemmät kuljetuskustannukset yksikköä kohden.[3] Miehistö koostui 15–20 miehestä. Aluksessa oli yleensä yksi tai kaksi (harvemmin kolme) raakatakiloitua mastoa. 1200-luvun lopulta lähtien perään saatettiin lisätä ohjauksen helpottamiseksi latinalaistakiloitu mesaanimasto. Jokaisessa mastossa oli yleensä yksi tai korkeintaan kaksi raakapurjetta. Perässä ja keulassa oli korkeat, ampuma-asemia tarjoavat kastellit.[2] Raakatakilan ja runkomuodon vuoksi koggit purjehtivat useimmiten vain myötätuuleen, sillä luoviminen oli hankalaa. Nimitys koggi kuvaa aluksen runkotyyppiä eikä takilaa, kuten myöhempinä aikoina oli tapana. Purjeet oli yleensä parkittu lahoamisen estämiseksi. Tämän vuoksi purjeet olivat väriltään punertavia, mutta myös täysin mustia sekä puna-valko- että vihreä-valkoraitaisia purjeita mainitaan tuon ajan käsikirjoituksissa.

Käyttökautensa lopulla 1380-luvulla mainitaan koggeissa jo olleen aseistuksena kanuunoita.[4]

Varhaisia koggeja ohjattiin sivuairolla. Peräsin tuli käyttöön 1200-luvun lopulla.[2] Navigointi tapahtui tuohon aikaan kompassin, paikallistuntemuksen ja merikarttojen avulla. Tuon ajan merikartat olivat yleensä erittäin vajavaisia. Avomerellä koggit eivät yleensä purjehtineet, ja miehistö pyrki välttelemään saaristoja merirosvojen sekä tuntemattomien karikkojen vuoksi.

Koggin merkitys

Koggi oli yleinen Hansan kauppalaivatyyppi yli sadan vuoden ajan. Sillä oli myös sodankäynnin kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia, kuten kastellit ja myöhemmin tykkiaseistusta.[5] Vasta 1300-luvun lopulla se joutui alustyyppinä antamaan tietä uudelle, kantavammalle tyypille holkille.

Koska koggi pystyi ottamaan suuren määrän lastia ja kulki syvässä, on löydetty mainintoja jopa siitä, että sisämaahan jokien alajuoksulle rakennettuja kaupunkeja olisi siirretty kokonaan meren äärelle.

Hansakaupan ajan jäänteitä

Bremenin satamasta löydettiin vuonna 1962 lähes täydellisenä säilynyt 23 metriä pitkä koggi, jonka runko on ajoitettu vuodelle 1380.[6]

Hansakaupan ajan jäänteinä on Suomenlahden saaristossa edelleen useita koggi-laivaan viittaavia paikannimiä.

  • Kuggbergen, Dragsfjärd
  • Kuggen, Pernaja (saari)
  • Kuggholm (saari, useita)
  • Kuggsund (lahti tai poukama, useita)

Lähteet
  1. Koggi toi vaurautta hansaliittoon. Tieteen kuvalehti: historia, 2012, nro 13, s. 58–63. Oslo: Bonnier Publications International AS. ISSN 0806-5209.
  2. Koggi toi vaurautta hansaliittoon, 2012, s. 62.
  3. Johan Söderberg: Maailman taloushistoria – Esiteollinen aika, s. 310. Suomentanut Paula Autio. Tampere: Vastapaino, 2017. ISBN 978-951-768-379-1.
  4. Koggi toi vaurautta hansaliittoon, 2012, s. 63.
  5. Koggi toi vaurautta hansaliittoon, 2012, s. 61.
  6. Koggi toi vaurautta hansaliittoon, 2012, s. 59–60.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.