Kodratos Ateenalainen

Antiikin aikaiset tiedot Kodratoksesta ovat vähäisiä ja epäselviä. Nimi Kodratos esiintyy usein Eusebios Kesarealaisella, mutta on epäselvää, puhuuko hän yhdestä vai kahdesta eri henkilöstä.[5][7] Toisen hän mainitsee apologeettina[1] ja toisen profeettana.[8] Henri Valois ja monet muut hänen jälkeensä ovat katsoneet, että Ateenassa vaikuttaneita Kodratoksia oli kaksi, joista toinen oli apostolien oppilas ja apologeetti, mikä ajoittaa hänet ensimmäisen vuosisadan ja 100-luvun taitteeseen ja jälkimmäisen alkupuolelle; ja toinen Ateenan piispa ja Dionysios Korinttilaisen aikalainen, joka eli jonkin verran apologeettia myöhemmin 100-luvulla jaa. Jo antiikin aikana Hieronymus ja myöhemmin monet muut puolestaan ovat katsoneet, että nämä kyseiset henkilöt olivat yksi ja sama henkilö.[7][4][9]

Eusebioksen, Hieronymuksen ja Orosiuksen mukaan Kodratos olisi ollut apostolien oppilas. Tämän on joskus nähty viittaavan lähinnä apostoli Johannekseen ennemmin kuin kaikkiin apostoleihin, tai sitten apostolisen ajan miehiin, jotka olivat itse tunteneet apostolit. Apologiassaan Kodratos puhuu kuitenkin omista apostolisen ajan muistoistaan, ja sanoo Jeesuksen parantamien tai kuolleista herättämien eläneen hänen aikaansa, ”meidän aikoihimme asti”. Profeetta Kodratoksen Eusebios yhdistää apostoli Filippuksen tyttäriin, joten on mahdollista, että hän — mikäli oli sama henkilö — oli ennemmin Filippuksen kuin Johanneksen oppilas.[7]

Kodratoksen sanotaan joskus olleen kotoisin Vähästä-Aasiasta, mahdollisesti Magnesiasta (Magnesia Maiandroksen varrella tai Magnesia Sipyloksen juurella).[7] Tässä voi kuitenkin olla sekaannusta Kodratos Magnesialaiseen, joka eli 200-luvulla.[9] Hänen sanotaan sittemmin toimineen Ateenassa, ja – mikäli apologeetti ja piispa todella ovat sama henkilö – päätyneen kaupungin piispaksi.[7] Kodratoksen mahdollisen piispaksitulon ajoitusta ei kuitenkaan tiedetä. Hänen kerrotaan seuranneen virassa marttyyri Publiosta (myös Publius),[4][7] mutta koska Publioksen marttyyrikuoleman ajoitusta ei tunneta, se ei auta Kodratoksen elämän ajoittamisessa.[7]

Kodratos kirjoitti apologeettisen teoksen, jonka esitti keisari Hadrianukselle, todennäköisesti tämän käydessä Ateenassa vuonna 124–125.[3][5] Ei tiedetä, toimiko hän jo tuolloin piispana; ainakaan Eusebios ei käytä hänestä kyseistä nimitystä tuossa yhteydessä. Koska Eusebioksen mukaan Kodratos ja Aristeides esittivät apologiansa samalla kertaa, on mahdollista, että Kodratos oli tuolloin kuitenkin jo kytköksissä Ateenan kirkkoon.[7]

Pyhien elämäkerroissa ja muiston vietossa apostoli ja apologeetti Kodratoksen elämä sekoittuu jo mainittuun marttyyripiispa Kodratos Magnesialaiseen, jonka muistopäivä on ortodoksisessa kirkossa 21. syyskuuta, sekä muihin samannimisiin marttyyreihin.[4][9]

Kodratoksen ainoa tunnettu teos myöhemmin oli hänen apologiansa eli kristinuskon puolustuspuheensa keisari Hadrianukselle. Eusebios kuvaa, että sitä luettiin edelleen yleisesti hänen aikanaan ja pidettiin oikeaoppisena. Kirjoitus ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta Eusebios lainaa sitä lyhyesti Kirkkohistoriassaan (IV.3.1–2).[7][10] Katkelma kuuluu:[5][6]

»Se, mitä Vapahtajamme teki, oli jatkuvasti nähtävillä, sillä kyse on todella tapahtuneista asioista. Tarkoitan parantuneita ja kuolleista nousseita ihmisiä. Eihän heitä nähty vain silloin, kun he parantuivat tai nousivat ylös, siis silloin, kun Vapahtaja asui maailmassa. Heitä eli pitkään senkin jälkeen, kun Vapahtaja poistui keskuudestamme. Jotkut ovat eläneet jopa meidän aikoihimme asti.[5]»

Apologiat olivat erityisesti ateenalainen puolustuspuheiden muoto. Kristillisessä kontekstissa sellaisen kirjoittivat ateenalaisista Kodratoksen lisäksi myös Aristeides (Apologia) sekä Athenagoras (Vetoomus kristittyjen puolesta).[11]

• Quadratus of Athens. Early Christian Writings. (englanniksi)