Koštšei

Koštšei Kuolematon (ven. Кощей Бессмертный, Koštšei Bessmertnyi) on ilkeä venäläisen kansanperinteen hahmo. Koštšei-nimen kirjoitusasu muissa slaavilaisissa kielissä (esimerkiksi puolan Kościej) viittaisi siihen, että nimi on johdettu luuta merkitsevästä sanasta (ven. кость, puol. kość). Vanhoissa suomalaisissa toisinnoissa tai suomennetuissa satukirjoissa hahmon nimi on usein yksinkertaistettu asuun Kašhei tai Košhei[1].

Ivan Bilibinin näkemys Koštšeista

Koštšein surmaaminen on äärimmäisen hankalaa. Hänen sielunsa on erillään ruumiista piilotettuna neulaan, joka on munassa, joka on ankassa, joka on jäniksessä, joka on rautaisessa kirstussa, joka on haudattu vihreän tammen alle Bujan-saarelle. Niin kauan kuin sielu on turvassa, Koštšei ei voi kuolla. Jos arkku kaivetaan maasta ja avataan, jänis säntää pakoon. Mikäli se tapetaan, ilmaantuu sisältä ankka, joka pyrähtää lentoon. Sillä, joka on saanut munan haltuunsa, on Koštšei vallassaan: tämä alkaa heiketä, tulee sairaaksi ja menettää taikavoimansa. Koštšei kuolee, kun neula rikotaan. Joidenkin tarinoiden mukaan se on rikottava Koštšein otsaa vasten.