Knut Einar Heikkinen

Knut Einar Heikkinen (3. tammikuuta 1890 Tampere – 1962) oli amerikansuomalainen toimittaja ja kommunisti. 1950-luvun alussa hänestä tuli yksi Yhdysvaltojen kommunistivainojen uhreista.

Heikkinen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1910 ja muutti samana vuonna Kanadaan, jossa hän työskenteli metsätöissä ja rakennusalalla. Vuonna 1914 hänestä tuli sanomalehti Työkansan toimittaja. Myöhemmin Heikkinen siirtyi Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli eri osuuskauppojen liikkeenhoitajana sekä Toverin, Työmiehen, Uuden Kotimaan sekä Eteenpäin ja Työmies–Eteenpäin -lehtien toimittajana. Hän oli myös yksi kommunistisen International Workers Orderin johtavista suomalaisista toimitsijoista.[1]

Heikkinen oleskeli vuosina 1932–1935 Neuvostoliitossa, josta palattuaan hän jätti ilmoittautumatta Yhdysvaltojen viranomaisille. Tämän johdosta hänet pidätettiin maassa laittomasti oleskelevana kommunistina vuonna 1949 ja uudelleen vuonna 1950. Heikkinen vapautettiin 2 500 dollarin takuita vastaan marraskuussa 1951. Lokakuussa 1953 hänet vangittiin uudestaan, jolloin takuusummaksi määrättiin 10 000 dollaria. Kuukautta myöhemmin oikeus asetti Heikkisen syytteeseen maastakarkottamismääräyksen noudattamatta jättämisen takia. Huhtikuussa 1954 hänet tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen. Joulukuussa 1955 pidetyssä uudessa oikeudenkäynnissä Heikkinen todettiin jälleen syylliseksi, mutta hänelle annettiin viisi vuotta aikaa poistua maasta. Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi tuomion vuonna 1958. Pitkällinen oikeusprosessi herätti paljon huomiota ja toi esille mccarthyismin vaikutuksen laajuuden.[2][3]

Syytteista vapauduttuaan Heikkinen asui Wisconsinin Superiorissa, jossa hän osallistui Työmies Societyn toimintaan kuolemaansa saakka[3]. Hän on laatinut Espanjan sisällissotaan osallistuneista amerikansuomalaisista vapaaehtoisista kertovan kirjan Meidän poikamme Espanjassa.