Knock Nevis

Kreikkalainen laivanvarustaja tilasi vuonna 1975[1] Portokseksi nimeämänsä, kantavuudeltaan 400 000 tonnin (dead weight tonnage, DWT) supertankkerin japanilaiselta Sumitomo Heavy Industriesin Oppaman telakalta, joka toimi Yokosukassa. Varustamoyhtiö teki kuitenkin konkurssin jo ennen laivan valmistumista. Sumitomon telakka jatkoi laivan rakentamista ja tarjosi sitä hongkongilaiselle ostajalle. Alus valmistui vuonna 1979.[2]Telakka nimesi laivan uudelleen Oppamaksi.[3]

Laivan osti hongkongilainen C. Y. Tung, joka on Orient Overseas Container Linen (OOCL) perustaja. Kaupan ehtona oli, että laivaa vielä pidennettäisiin. Niinpä 68,86 metriä leveään ja 376,7 metriä pitkään tankkeriin lisättiin japanilaisella Nippon Kokanin telakalla Tsussa jatko-osa, joka kasvatti aluksen pituuden 458,5 metriin, kantavuuden 564 763 tonniin (DWT) ja uppouman ennätykselliseen 647 955 metriseen tonniin. Uudistustyö oli valmis vuonna 1981, ja alus nimettiin Seawise Giantiksi.[1] Aluksen syväys oli täydessä lastissa 24,6 metriä, eikä sillä ollut täydellä kuormalla menemistä sen paremmin Panaman kuin Suezin kanaviin.[2] Jopa Englannin kanaali oli sille sopimaton, koska alus oli kokonsa, painonsa ja ohjailuominaisuuksiensa puolesta liian jäykkäliikkeinen.[4] Seawise Giantin täysi lasti oli noin 4,1 miljoonaa barrelia raakaöljyä, joka vastasi koko maailman runsaan kahden vuorokauden öljynkulutusta.[5] Se purjehti ensin Meksikonlahdella ja Karibianmerellä ja siirtyi myöhemmin Persianlahdelle kuljettamaan öljyä Iranista Yhdysvaltoihin.[6]

Seawise Giantissa oli 46 säiliötä, ja sen kansi oli kooltaan 31 541 m², joka vastaa esimerkiksi yli neljää Helsingin olympiastadionin jalkapallokenttää peräkkäin aseteltuna. Tankkerilla oli noin 40 hengen miehistö.[2] Purjehdusnopeus oli noin 15 solmua.[6]

Irakin–Iranin sodan aikana 14. toukokuuta 1988 Seawise Giant oli Hormuzinsalmessa, kun Irakin ilmavoimat pommittivat sitä ja useaa muuta tankkeria. Supertankkeri vaurioitui hävittäjien hyökkäyksestä ja upposi matalikkoon Iranille kuuluvan Larakin saaren edustalle.[1][7] Aluksen omistajat pitivät sitä täysin menetettynä ja kirjasivat sen romuksi.[4]

Sodan päätyttyä norjalainen konsortio päätti tarjota maailman suurimmalle hylylle uuden mahdollisuuden, osti sen vuonna 1989 ja hinasi Singaporeen, missä nyt Happy Giantiksi nimetty alus kunnostettiin perusteellisesti ja laskettiin uudestaan vesille kahden vuoden kuluttua vuonna 1991 nimellä Jahre Viking. Tankkerin ostaja oli norjalainen suurliikemies Jørgen Jahre.[4]

Jahre Viking purjehti Norjan lipun alla yli kymmenen vuotta aina vuoteen 2004 asti. Jättitankkereiden aika öljyn kuljetuksessa oli jo ohi, mutta Jahre Vikingille oli vielä käyttöä. Vuonna 2004 laiva suuntasi Dubaihin Drydocksin telakalle, jossa se muunnettiin varastointialukseksi, ja se sai uuden nimen Knock Nevis.[8]

Knock Nevis toimi vuodesta 2004 lähtien öljyn välivarastona (FSO) Persianlahdella lähellä Qataria Mærskin operoimalla Al Shaheenin öljykentällä.[8][9]

Vuoden 2009 lopussa uutisoitiin, että alus on tarkoitus romuttaa Intiassa Alangin laivaromuttamolla. Sen viimeiseksi nimeksi romuttamomatkalle vaihdettiin Mont, ja lippuvaltioksi tuli Singapore.[10] Knock Nevis romutettiin vuonna 2010.[11]