Knivstan kunta

Knivstan kunta (ruots. Knivsta kommun) on Uppsalan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Knivsta.[3]

Knivstan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Uppsalan lääni
Maakunta Uplanti
Keskustaajama Knivsta
Kuntakoodi 0330
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 282,13 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 19 818
 – Väestötiheys 70,2 as./km²









Uppsalan ja Knivstan kuntien alueen entiset pitäjät.
Knivstan taajaman keskustaa.
Knivstan rautatieasema.

Kunnan maapinta-ala on 282,13 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 19 818 henkeä (31.12.2021).[2]

Knivstan naapurikuntia ovat Uppsala, Norrtälje, Sigtuna ja Håbo.

Knivstan kunnan länsipuoli sijaitsee Ärlinghundran kihlakunnassa ja itäpuoli Långhundran kihlakunnassa. Knivstan halki kulkee E4-moottoritie. Alsikeapila on saanut nimensä Knivstan kuntaan nykyään kuuluvan Alsiken pitäjän mukaan.

Vuonna 2007 kunnassa oli 70,73 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 25,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Knivstan "suurkunta" muodostettiin aiemmista Alsiken, Knivstan, Laggan, Vassundan ja Östunan kunnista. Vuonna 1967 Skepptunan kunta jaettiin, jolloin Husby-Långhundra liitettiin Knivstaan. Vuonna 1971 koko Knivsta liitettiin Uppsalan kuntaan. Samalla Knivsta siirrettiin Tukholman läänistä Uppsalan lääniin. Knivstan kunta perustettiin uudelleen 1.1.2003, ja se sai samat rajat, jotka aiemmalla Knivstalla oli ollut 1967–1970. Tämän jälkeen Ruotsiin ei ole toistaiseksi muodostettu uusia kuntia.

Väestönkehitys
Knivstan kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 4 571
1955
  
 4 398
1960
  
 4 556
1965
  
 5 253
1970
  
 5 823
1975
  
 6 394
1980
  
 8 484
1985
  
 9 335
1990
  
 11 132
1995
  
 11 772
2000
  
 12 214
2005
  
 13 324
2010
  
 14 724
2015
  
 16 869
2020
  
 19 818
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 884 11,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 479 2,8
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 569 9,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 12 937 76,7

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 275 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 1984 lopun tietoja ulkomailla syntyneistä ja Suomessa syntyneistä Knivstan kunnassa ei ole saatavilla, sillä tuolloin alue kuului vielä Uppsalan kuntaan.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 231 980 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 102 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 27,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 12,2 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,6 1,8
  jalostus 21,9 17,0
  palvelut 73,4 80,6
  tuntematon 1,1 0,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 3 582 7 606
  työpaikkaomavaraisuus 47,1

Taajamat

Kunnassa on 2 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 66,3 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 962 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Knivsta7 081
2Alsike2 681

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[16]

  • Björksta
  • Halmby
  • Lingsberg
  • Spakbacken
  • Stenhagen + Persborg
  • Vassunda
  • Älgboda
  • Östunaby och Erkesberga

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[17]

  • Eda
  • Källbacken

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Knivstan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Vuosina 1973–1998 luvut ovat nollia, koska tuolloin Knivsta oli vielä osa Uppsalan kuntaa.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[18]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 9 9 8 5 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 3 3 3 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 3 3 1 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 1 3 4 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2 2 2 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 8 6 6 5 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 1 1 2 1 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 4 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 4 5 4 5 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[19] 0 0 0 0 0 0 0 0 0 31 31 31 31 31 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Knivstan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Alsiken piiri
  • Husby-Långhundran piiri
  • Knivstan piiri
  • Laggan piiri
  • Vassundan piiri
  • Östunan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[20]

  • Knivsta
  • Östuna
  • Husby-Långhundra
  • Lagga
  • Alsike
  • Vassunda

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[21] Lähteessä Knivstan kunta on vielä osa Uppsalan kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Alsike
  • Husby-Långhundra (Husby)
  • Knivsta
  • Lagga
  • Vassunda
  • Östuna

Kirkot

Katso myös

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.2.2022. (ruotsiksi)
  3. Knivsta Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 26.2.2022. (ruotsiksi)
  19. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  20. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Uppsalan läänin kunnat
    Enköpingin kunta • Hebyn kunta • Håbon kunta • Knivstan kunta • Tierpin kunta • Uppsalan kunta • Älvkarlebyn kunta • Östhammarin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.