Klusiili

Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.[1][2] Englannin kielestä lainattua nimitystä plosiivi käytetään suomessa vain harvoin. Klusiilin ääntymiseen voi liittyä aspiraatiota.

Klusiilit voivat olla soinnillisia tai soinnittomia. Tavallisimmat soinnittomat klusiilit ovat velaariklusiili [k], alveolaarinen klusiili [t] ja bilabiaalinen klusiili [p]. Niitä vastaavat soinnilliset klusiilit ovat [ɡ], [d] ja [b]. Lisäksi monissa kielissä esiintyy glottaaliklusiili [ʔ]. Muitakin klusiileja on olemassa.

Suomen kielen foneemijärjestelmässä klusiileja ovat /k/, /t/, /d/, /p/ ja glottaaliklusiili. Lisäksi lainattuina muista kielistä suomessa esiintyy sekä /g/ että /b/.

Lähteet
  • Suomi, Kari: Johdatusta puheen akustiikkaan. Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4. Oulu: Oulun yliopisto, 1990. ISBN 951-42-2922-3.
  • Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. Suomenkielinen oppikirja. Helsinki: WSOY kurssikirjat, 1981. ISBN 951-0-10324-1.

Viitteet
    Konsonantit kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa
    Artikulaatiopaikka → Labiaali Koronaali Dorsaali Laryngaali
    Artikulaatiotapa ↓ Bilabiaali Labiodentaali Dentaali Alveolaari Postalveolaari Retrofleksi Palataali Velaari Uvulaari Faryngaali Epiglottaali Glottaali
    Nasaali    m    ɱ    n    ɳ    ɲ    ŋ    ɴ  
    Klusiili p b p̪ b̪ t d ʈ ɖ c ɟ k ɡ q ɢ   ʡ ʔ  
    Frikatiivi ɸ β f v θ ð s z ʃ ʒ ʂ ʐ ç ʝ x ɣ χ ʁ ħ ʕ ʜ ʢ h ɦ
    Approksimantti    β̞    ʋ    ɹ    ɻ    j    ɰ      
    Tremulantti    ʙ    r    ɽ͡r    ʀ    я  
    Yksitäryinen tremulantti    ⱱ̟    ⱱ    ɾ    ɽ      ɢ̆      ʡ̯  
    Lateraalinen frikatiivi ɬ ɮ ɭ˔̊    ʎ̥˔    ʟ̝̊       
    Lateraalinen appr.    l    ɭ    ʎ    ʟ  
    Lateraalinen nap.äänne      ɺ    ɺ̠    ʎ̯      
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.