Klusiakasvit

Klusiakasvit ovat trooppisten ilmastoalueiden puuvartisia kasveja, useat lajit ovat puita, jotkut pensasmaisia, liaaneja tai päällyskasveja. Lehdet ovat yleensä soikeat ja laidoiltaan ehyet, vastakkaisesti oksiin kiinnittyneet. Klusiakasvit ovat yleensä kaksikotisia, eli hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Kukkien rakenne vaihtelee heimon sukujen välillä; verholehtien ja terälehtien määrät vaihtelevat kolmesta viiteen, ja joillain lajeilla ne ovat yhteenkasvaneet, toisilla erilliset. Hedelmä on marja tai kuiva kota.[3]

Klusiakasvien heimossa on kolme tribusta[4]:

Tribuksessa Clusieae on viisi sukua ja 390 lajia, joista osa on liaaneja tai epifyyttejä. Kasvit ovat kaksikotisia, kukat yksineuvoisia. Tribus kasvaa Uuden maailman tropiikissa. Suurimmat suvut ovat klusiat (Clusia, 300–400 lajia) ja Chrysochlamys (55 lajia).[4]

Tribukset Garcinieae ja Symphonieae muodostavat heimon evoluutiopuussa sisarusparin, jonka ominaisuus on mm. marjamainen hedelmä.[4]

Garcinieae käsittää kaksi sukua ja 270 lajia, jotka kasvavat tropiikissa erityisesti Vanhan maailman puolella. Mangostanien suku (Garcinia) käsittää lajeista valtaosan: 240 lajia. Tribuksen kasvit ovat kaksikotisia.[4]

Tribukseen Symphonieae kuuluu seitsemän sukua ja 48 lajia tropiikissa, muttei juurikaan Afrikan mantereella. Runsaslajisin suku on Symphonia 23 lajillaan.[4]

Suvut

Afrikkalainen mangostanilaji Garcinia livingstonei

Suvut:[5]

• Allanblackia – sambut[1]
• Chrysochlamys
• Clusia – klusiat
• Dystovomita
• Garcinia – mangostanit
• Lorostemon
• Montrouziera
• Moronobea
• Pentadesma
• Platonia
• Symphonia
• Thysanostemon
• Tovomita
• Tovomitopsis

Klusiakasvit ovat lähes yksinomaan trooppisia, muutamia lajeja esiintyy myös subtrooppisilla alueilla. Suurin lajirunsaus on Etelä-Amerikassa, Afrikassa, ja eteläisessä Aasiassa, mutta lajeja löytyy myös Väli-Amerikasta ja Australiasta. Useimmat lajit kasvavat sademetsissä tai monsuunimetsissä, harvoin kuivemmilla alueilla.

Heimo sisältää joitakin trooppisia hedelmiä, kuten useat mangostanit (Garcinia), joista yleisimpänä punamangostani[1] eli mangostani (G. mangostana), sekä myös bakuri-hedelmän (Platonia insignis).[6] Eräiden mangostanilajien hedelmien kuorista valmistetaan myös mausteita Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Usambaransambun (Allanblackia stuhlmannii)[1] ja muiden sambulajien siemenistä tehdään ruokaöljyä.[7] Joidenkin mangostanilajien mahlasta saadaan oranssinkeltaista väriainetta. Lisäksi monia heimon lajeja käytetään puutavarana.

• 
  Brasilialainen klusialaji Clusia lanceolata
• 
  Intialainen mangostanilaji Garcinia indica
• 
  Keltamangostani (Garcinia xanthochymus)
• 
  Trooppinen puulaji Symphonia globulifera