Klometiatsoli

Klometiatsoli eli kloorimetiatsoli (5-(2-kloorietyyli)-4-metyylitiatsoli) on lääkeainevalmiste, joka on läheistä sukua B1-vitamiinille. Sitä käytettiin Suomessa ainakin 1970- ja 1980-luvulla, joidenkin viittausten mukaan vielä edelleen laitoshoidossa oleville.[1] Klometiatsolin kauppanimi on Heminevrin. Sen valmistaja oli Astra Zeneca, Södertälje, Ruotsi.[2]

Klometiatsoli
Klometiatsoli
Systemaattinen (IUPAC) nimi
5-(2-kloorietyyli)-4-metyyli-1,3-tiatsoli
Tunnisteet
CAS-numero 533-45-9
ATC-koodi N05CM02
PubChem 10783
Kemialliset tiedot
Kaava C6H8NClS 
Moolimassa 161,65 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Liukoisuus veteen 1,04 g/l
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus  ?
Metabolia  ?
Puoliintumisaika 3,6–5 h
Ekskreetio  ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa Oraalinen, intravenoosi

Klometiatsolin etuina pidettiin sen aiheuttamaa nopeaa ja voimakasta sedaatio-ominaisuutta. Sen myös katsottiin aiheuttavan vähemmän riippuvuutta kuin joidenkin muiden valmisteiden. Näistä ongelmallisin ryhmä on ollut barbituraatit.[3] Myöhemmin kuitenkin todettiin klometiatsolinkin oleva addiktoiva lääkeaine. Brittiläisen rock-yhtyeen The Whon rumpali Keith Moon kuoli klometiatsolin yliannostukseen.[4]

Käyttö

Klometiatsolilla hoidettiin muun muassa vanhusten dementoitumiseen liittyviä levottomuus- ja sekavuustiloja sekä unettomuutta. Alkoholistien krapula-tiloja sekä alkoholin käyttöön liittyviä vieroitusoireita hoidettiin myös Heminevrinillä. Niin ikään hoitokategoriaan kuuluivat delirium tremens, status epilepticus sekä muunlaiset delirium-tilat (ei alkoholin aiheuttamat). Klometiatsolia voitiin annostella tablettimuodon ohella myös suonensisäisinä eli intravenoosisti ruiskeina taikka infuusioliuoksina. Lääkemikstuurassa oli vaikuttavaa ainetta 50 mg/ml ja infuusioliuoksessa 8 mg/ml.[5]

Tablettimuotoisen lääkkeen annosvahvuuksina ovat olleet: 300 mg (0,3g)[6] sekä 500 mg (0,5g), mahdollisesti myös 1 000 mg (1g) ja 2 000 mg (2g).[7]

Ainakin Saksassa ja Sveitsissä, mahdollisesti myös Suomessa klometiatsolia on saatavilla erityisluvallisena valmisteena (Distraneurin tabletti ja oraaliliuos).lähde? Käyttöindikaatioina ovat Delirium Tremens sekä geriatriset agitaatio- ja sekavuustilat.[8]

Sivuvaikutukset

Klometiatsolin sivuvaikutuksina mainittiin olevan alkavan nuhan tapainen pistely tai nipistely nenässä sekä joskus vatsavaivat. Alkoholisteilla esitettiin olevan suurta taipumusta klometiatsolin väärinkäytölle, mutta toisaalta vaarallisen yliannostuksen vaaran väitettiin olevan vähäisen.[9] Vaikealle asteelle, eli pitkälle edenneessä maksakirroosissa on klometiatsolin hajaantuminen elimistössä estynyt, ja se tekee lääkkeen hyötyosuudesta jopa 10-kertaisen normaaliin verraten.[10]

Lähteet
  • Tuomi, Alfering & Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS-WSOY, Porvoo, 1977 ISBN 951-0-06936-1
  • Lääketieteenkandidaattiseura ry.: Therapia Fennica 1974 (TF-74), Helsinki, 1977 ISBN 951-99041-6-6
  • www.medicina.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Lääkäriseura Duodecimin lehti 8/95: "Mikä lääkkeeksi juomiskierteeseen?" (verkkoversio pdf)

Viitteet
  1. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu/naytaartikkeli/tunnus/nak04655%5Bvanhentunut+linkki%5D
  2. 1976 Lääkevalmisteet, Pharmaca Fennica PF76 (s. 209 & 224–225)
  3. Vartiainen, I., 1960: s. 35–36
  4. http://www.openculture.com/2013/05/keith_moons_last_interview_1978.html
  5. 1976 Lääkevalmisteet, Pharmaca Fennica PF76 (s. 224–225)
  6. Achté & Tamminen: Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998, Jyväskylä ISBN 951-9221-91-3 (s. 423)
  7. 1974 Therapia Fennica, TF-74 (s. 640)
  8. https://www.drugs.com/international/distraneurin.html (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 24.1.2018.
  9. Tuomi, Alfering & Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö (s. 174)
  10. http://www.medicina.fi/fato/24.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.